Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kirjaviitteitä pitäisi tarkentaa sivunumeroin. Jos ne on kopioitu muualta tarkistamatta itse, ne pitäisi poistaa.
Polatsk (valkoven.Полацк) eli Polotsk (ven.Полоцк; puol.Połock) on Valko-VenäjänVitsebskin alueella sijaitseva kaupunki. Väinäjoen varrella sijaitseva Polatsk on merkittävä rautateiden solmukohta ja maatalousteollisuuden keskus. Sen asukasluku on 82547 (10/2009). Hallinnollisesti kaupunki on suoraan maakuntahallinnon alaisuudessa ja ympäröivä Polatskin piiri (27263 as.) on erillinen hallintoalue.
Polatsk Väinäjoen rannalla.Polatskin rautatieaseman aluetta. Nykyinen asema sijaitsee kellanruskeassa, laatikkomaisessa talossa.Polatskin linja-autoasema (rautatieaseman vieressä).Pyhän Sofian katedraali.
Historiaa
Polatsk on Valko-Venäjän vanhimpia kaupunkeja. Se oli Polatskin ruhtinaskunnan pääkaupunki 900–1200-luvulla. Aikakirjat mainitsevat paikkakunnan jo vuonna 862. Siten se on yksi vanhimmista itäisen Keski-Euroopan kaupungeista. Polatskia kutsutaan toisinaan kaikkien Valko-Venäjän kaupunkien äidiksi tai Valko-Venäjän mekaksi, pyhäksi kaupungiksi. Laajimmillaan 1100-luvulla Polatskin ruhtinaskunta ulottui Itämeren rannoilta Smolenskin seudulle asti.
Polatsk kuului vuodesta 1307 lähtien Liettuan suurruhtinaskunnan hallintaan. Kaupungin erityis- ja itsemääräämisoikeutta vahvistettiin, ja se sai eurooppalaiset Magdeburgin kaupunkioikeudet vuonna 1498. 1600-luvulla Polatsk nousi suurruhtinaskunnan tärkeimpien ja mahtavimpien kaupunkien joukkoon, ehkä heti toiseksi pääkaupunki Vilnan jälkeen. Polatsk liitettiin silloiseen Venäjään vuonna 1772. Katolisen kirkon ja 1581 perustetun jesuiittojen Collegeumin vaikutus säilyi silti vahvana. Esimerkiksi 1812 Collegeum nimitettiin akatemiaksi ja sen koulutus näin yliopistotasoiseksi.
Asukasluvun kehitys
Vuosi
1840
1897
1931
1959
1970
1979
1989
2009
Väkiluku
10 283
20 294
19 485
44 978
64 182
71 152
76 837
82 547
Tässä vuoden 1931 tilastoissa kaikki Polatskin piirin 72140 asukkaan kaupunkiasukkaat on luettu Polatskin kaupungin asukkaiksi.selvennä
Liikenneyhteyksiä
Polatsk on ollut liikenteellisesti merkittävä paikkakunta. Historiallisesti kaupungin sijainti Itämereen laskevan Väinäjoen varrella oli kaupan kannalta edullinen; kaupunki oli eräällä Itämeren viikinkien ja Bysantin välisellä purjehdusreitillä.
Kateissa oleva Polatskin Pyhän Efrasinnjan risti vuodelta 1161 (kuva vuodelta 1889). Prinsessa Efrasinnjan mukaan nimetyn nunnaluostarin kirkot: Ristin ylentämisen katedraali ja Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkko.
Nähtävyyksiä ja kaupunkiin liittyviä merkkiteoksia
Useat Polatskin nähtävyyksistä kytkeytyvät Valko-Venäjän kirkko- ja kulttuurihistoriaan:
1044–1066 rakennettu Pyhän Sofian katedraali. Katedraali vaurioitui merkittävästi tsaari Pietari I:n ruutivaraston räjähdyksessä 1710, mutta kunnostettiin 1738–1750. Kirkkoa on restauroitu myös myöhemmin. Sijainti Väinäjoen pohjoisrannalla.lähde?
1061 rakennettu Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkko ja nuorempaa perua oleva Ristin ylentämisen katedraali. Noin 2,4 kilometriä pohjoiskoilliseen pyhän Sofian katedraalista. Kirkko on osa 1120-luvulla perustettua Efrasinnjan nunnaluostaria (Spaso-Jevfrosinijan luostaria).lähde?
Polatskin pyhän Efrasinnjan risti. Tätä mestari Lazar Bogshan johdolla valmistettua ja vuonna 1161 käyttöön otettua jalokivikoristeista ristiä pidetään eräänä Valko-Venäjän kansallisaarteista. Alkuperäinen risti katosi 2. maailmansodan aikana. Ristin jäljennys on Vapahtajan pyhän Efrasinnjan kirkossa.lähde?
1581 avatun jesuiittojen Collegiumin rakennukset. Alun perin puusta tehdyt rakennukset paloivat kaksikin kertaa, ennen kuin opinahjo rakennettiin kivestä 1800-luvun alkupuolella. Nykyään näissä pyhän Sofian katedraalin läheisyydessä sijaitsevissa rakennuksissa on mm. taidegalleria ja Polatskin valtionyliopiston tiloja.lähde?
1582 perustettu ortodoksinen Loppiaisluostari ja sen yhteydessä oleva Loppiaiskirkko (1761–1779). 1780-luvulla luostarin rakennuksia laajennettiin; näistä muun muassa munkkien asunnoiksi rakennetuista lisätiloista löytyy nykyisin kirjasto- ja kirjapainomuseo. Väinäjoen pohjoisrannalla, noin 700 metriä länteen pyhän Sofian katedraalista.lähde?
↑Е. Л. Макаревич (toim):Атлас автомобильных Дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog), 20051:500 000.Minsk:Издательство Янсеян, 2005.ISBN985-6501-12-1(venäjäksi)
12Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))