Preeriaviklo

Preeriaviklo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Viklot Tringa
Laji: semipalmata
Kaksiosainen nimi

Tringa semipalmata
(Gmelin, 1789)

Synonyymit
  • Catoptrophorus semipalmatus
Katso myös

  Preeriaviklo Wikispeciesissä
  Preeriaviklo Commonsissa

Preeriaviklon muna.

Preeriaviklo (Tringa semipalmata, aikaisemmin Catoptrophorus semipalmatus) on suurikokoinen amerikkalainen kahlaajalintu. Lajin nimesi saksalainen luonnontieteilijä Johann Friedrich Gmelin vuonna 1789.

Koko ja ulkonäkö

Preeriaviklo on yleisväriltään harmaa, päältä tummempi kuin alapuolelta. Pyrstö on vaalea. Lennossa näkyy siipien leveä valkea raita. Jalat ovat harmaat, nokka musta tai siniharmaa, kärjestään tummempi. Nokka on paksu, pitkä ja suora. Linnun pituus on 33–41 cm, siipien kärkiväli 70 cm ja paino 200–330 g, eli kooltaan se on kuirien luokkaa. Sukupuolet ovat samanvärisiä, kooltaan naaras on hieman koirasta suurempi.

Levinneisyys

Preeriaviklon pesimäaluetta on Pohjois-Amerikka Nova Scotiasta Meksikonlahdelle (alalaji semipalmatus) sekä preeriat (alalaji inornatus). Maailmanpopulation koko on noin 250 000 yksilöä, lajin populaatiot ovat nykyisin elinvoimaisia. Niitä metsästettiin ankarasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, mutta laji on vähitellen runsastunut. Semipalmatuksen talvehtimisaluetta on Atlantin rannikko sekä Etelä- että Pohjois-Amerikassa, inornatus talvehtii pääasiassa Tyynenmeren rannikolla Kaliforniasta Peruun ja Galápagossaarille.

Preeriaviklo on Yhdysvalloissakin pesimäalueiden ja muuttoreittien ulkopuolella todella harvinainen, Euroopassa se on havaittu vain muutamia kertoja. Lajia ei ole tavattu Suomessa hyväksytysti.

Elinympäristö

Preeriaviklo pesii preerian suoalueilla ja rantaniityillä.

Lisääntyminen

Pesii usein yhdyskuntina. Pesä on maassa kasvillisuuden kätköissä.

Ravinto

Syövät mudassa eläviä hyönteisiä, nilviäisiä ja muita selkärangattomia sekä vähäisessä määrin kasvien osia.