Proantosyanidiinit

Proantosyanidiineille tyypillinen rakenneyksikkö

Proantosyanidiinit eli kondensoituneet tanniinit ovat kasvien tuottamia, useista flavonoidiyksiköistä koostuvia fenoliyhdisteitä. Proantosyanidiinien hydrolyysi hapon vaikutuksesta johtaa värillisten antosyanidiinien muodostumiseen. Proantosyanidiinit reagoivat proteiinien tai muiden typpipitoisten orgaanisten yhdisteiden kanssa, mikä voi johtaa tanniini-proteiini-kompleksien saostumiseen.

Proantosyanidiineista nopeimmin elimistöön imeytyviä ovat ne, jotka kuuluvat monomeereihin, dimeereihin tai trimeereihin. Jotkut muuntuvat elimistössä fenolihapoiksi. Suositeltava päivittäinen annos protoantosyanidiinien saamiseksi on noin 150-300 milligrammaa. Näitä ravintoaineita sisältävät useat marjat, hedelmät ja vihannekset sekä kasvien siemenet ja kukat sekä useiden puiden kuori. Niitä sisältävät muun muassa pähkinät, kaakao ja kaneli.

Lähteet

↑ Lawrence A. Porter: Methods in Plant Biochemistry, s. 389–419. Elsevier, 1989. ISBN 978-0-12-461011-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.2.2021.
↑ Ann E. Hagerman: Recent Advances in Polyphenol Research, s. 71–97. Oxford, UK: Wiley-Blackwell, 9.3.2012. ISBN 978-1-118-29975-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.2.2021., ISBN 978-1-4443-3746-4
↑ Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa, s. 249. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-671-3

[1] Lawrence A. Porter: Methods in Plant Biochemistry, s. 389–419. Elsevier, 1989. ISBN 978-0-12-461011-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.2.2021.

[2] Ann E. Hagerman: Recent Advances in Polyphenol Research, s. 71–97. Oxford, UK: Wiley-Blackwell, 9.3.2012. ISBN 978-1-118-29975-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 20.2.2021., ISBN 978-1-4443-3746-4

[3] Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa, s. 249. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-671-3