| Punakot | |
|---|---|
 Pohjanpunakko eli punakko (Bartsia alpina) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Punakot Bartsia L. |
| Katso myös | |
Punakot (Bartsia) on näivekasvien (Orobanchaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu ainakin 50 lajia. Niiden lisäksi sukuun on kuvattu useita muitakin lajeja, mutta näiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä.
Punakot ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka elävät puoliloisina. Ne ovat kasvutavaltaan pystyjä ja niiden varret ovat haarattomia. Lehdet sijaitsevat vastakkain ja ovat ruodittomia, soikeanpuikeita sekä sahalaitaisia. Kukat sijaitsevat lyhyessä tähkämäisessä kukinnossa varren latvassa, joka on usein yksipuoleinen. Tukilehdet ovat ruskeanvioletteja. Verhiöt ovat neliliuskaisia, ja teriöt ovat ruskeanvioletteja. Heteitä on neljä kappaletta. Hedelmä on munanmuotoinen kota.
Suurin osa punakkolajeista kasvaa Etelä-Amerikassa Andien vuoristossa. Suomessa ja Ruotsissa esiintyy vain yksi punakkolaji: pohjanpunakko eli punakko (Bartsia alpina).
Punakkojen (Bartsia) suvun tieteellinen nimi viittaa 1700-luvulla eläneeseen saksalaiseen lääkäriin Johannes Bartschiin.