Punasotka

Punasotka
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut

Vaarantunut
Suomessa:

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Sotkat Aythya
Laji: ferina
Kaksiosainen nimi

Aythya ferina
(Linnaeus, 1758)
Punasotkan levinneisyyskartta, johon on merkitty vihreällä pesimäalueet ja sinisellä talvehtimisalueet.
Punasotkan levinneisyyskartta, johon on merkitty vihreällä pesimäalueet ja sinisellä talvehtimisalueet.
Katso myös

  Punasotka Wikispeciesissä
  Punasotka Commonsissa

Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.

Koko ja ulkonäkö

Punasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g. Varsinkin naaraan ja nuoren koiraan tunnistaa matalasta otsasta ja isosta nokasta. Lento on muiden sotkien tapaan suoraviivaista ja nopeaa, mutta siipijuova ei erotu yhtä selvästi kuin tukka- tai lapasotkalla. Koiraan pää on punaruskea, mustassa nokassa on harmaa kärki ja punainen silmä. Sen vartalo on vaaleanharmaa. Naaraalla on vaalea silmärengas ja vaihtelevan vaalea naama. Nuoret urokset muistuttavat loppukesästä naarasta, mutta silmärengas puuttuu.

Vanhin suomalainen rengastettu punasotka on ollut 11 vuotta 1 kuukautta ja 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 23 vuotta ja 2 kuukautta vanha sotka.

Levinneisyys

Punasotkan levinneisyys Suomessa.

Punasotkan pesimäalue ulottuu Euroopasta Pohjois-Aasian itäosiin. Se on muuttolintu, ja sen talvehtimisalue ulottuu Länsi- ja Etelä-Euroopasta sekä Pohjois-Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ja Japaniin. Maailman pesimäkannasta 35 prosentin on arvioitu olevan Euroopassa. Euroopan unionin alueella lajin pesimäkannaksi vuosina 2013–2018 arvioitiin 28 500 – 55 000 paria, eniten Tšekissä (7 000 – 14 000 paria) ja Romaniassa (3 100 – 12 300 paria). Vuonna 2021 koko maailman kannan kooksi arvioitiin 760 000 – 790 000 aikuista yksilöä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut lajin maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen laji luokiteltiin elinvoimaiseksi.

Suomessa punasotkaa tavataan enimmäkseen eteläisessä Suomessa mutta jossain määrin myös pohjoisempana. Punasotkan Suomen-kanta on romahtanut. Vuodesta 1980 vuoteen 2024 sen kanta on pienentynyt 96 prosentilla.

Punasotkan pesimäkannat Suomessa kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024
RaportointikausiMinimiKeskimäärinMaksimi
2008–201210 000 16 000
2013–2018600675750
2019–2024200310420

Vuonna 2010 lajin uhanalaisuusluokka muutettiin elinvoimaisesta vaarantuneeksi.. Vuonna 2015 uhanalaisuusluokaksi muutettiin erittäin uhanalainen ja vuonna 2019 äärimmäisen uhanalainen.

Punasotkapari, naaras etualalla.

Elinympäristö

Punasotka viihtyy parhaiten ruohostorantaisilla lintujärvillä ja merenlahdilla. Niukkaruohostoisilla järvillä ja merenlahdilla vain harvakseltaan. Saaristomeren sisäsaaristossa pesii pieni kanta lokkiluodoilla. Punasotkat karttavat pieniä vesistöjä.

Koiras vanhalla laiturilla.
Aythya ferina

Lisääntyminen

Punasotka rakentaa pesänsä tulvaniitylle, saraikkoon tai muualle veden partaalle. Pesä on yleensä ruokokeon päällä, joskus myös kelluspesä tai piisamin pesän päällä.

Naaras munii toukokuussa 4–16 harmaanvihreää munaa, joita se hautoo 22–28 vuorokautta. Poikaset itsenäistyvät tultuaan lentokykyisiksi noin 7–9 viikon ikäisenä.

Ravinto

Punasotka hankkii ravintonsa sukeltamalla pohjasta kotiloita, simpukoita ja muuta vastaavaa sekä vesikasvien siemeniä.

Lähteet

  1. 1 2 3 BirdLife International: Aythya ferina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 565. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.8.2021.
  3. 1 2 Punasotka Luontoportti.fi. Viitattu 2.6.2014.
  4. ↑ Species factsheet: Aythya ferina BirdLife International. Viitattu 31.1.2024.
  5. ↑ Common Pochard, Aythya ferina The IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”The European breeding population is estimated at 89,700-151,000 pairs (179,000-302,000 mature individuals), and the wintering population is estimated at 560,000-1,020,000 individuals (373,000-679,000 mature individuals). The breeding population in the EU28 is estimated at 28,500-55,000 pairs (57,000-110,000 mature individuals) and the wintering population is estimated at 317,000-446,000 individuals (211,000-298,000 mature individuals).” Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels, Aythya ferina Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Common Pochard, Aythya ferina The IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2021. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”The global population is estimated to number 760,000-790,000 mature individuals, which equates to 1.14-1.18 million individuals in total (Wetlands International 2021). Three flyways are identified, with the following population estimates: North-East/North-West Europe with 100,000 mature individuals (150,000 total); Central & NE Europe/Black Sea & Mediterranean with 350,000 mature individuals (530,000 total); Western Siberia/South-West Asia with 310,000-330,000 mature individuals (460,000-500,000 total). The European breeding population is estimated at 89,700-151,000 pairs, which equates to 179,000-302,000 mature individuals or c. 270,000-450,000 total individuals” Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Suomen yhteenveto 2025 lintudirektiivin raportoinnista ja vertailu edelliseen 2019 raportointiin (pdf) Suomen ympäristökeskus (Syke). Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 16.11.2025.
  9. ↑ REPORTING FORMAT AS REFERRED TO IN ARTICLE 12 OF DIRECTIVE 2009/147/EC (BIRDS DIRECTIVE) Reference portal for reporting under Article 12 of the Birds Directive. Euroopan ympäristökeskus.
  10. ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 15.11.2025.
  11. ↑ Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Lindén, A., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 15.11.2025.
  12. ↑ Suomen 3. lintuatlas (pdf) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 31.1.2024.
  13. ↑ Punasotka Laji.fi. Viitattu 3.6.2024.

Aiheesta muualla