Purppurakotilo

Tämä artikkeli käsittelee lajia Nucella lapillus. Purppurakotilo-nimeä on käytetty myös värikotilosta (Bolinus brandaris).
Purppurakotilo
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Lahko: Kapeakielikotilot Neogastropoda
Yläheimo: Muricoidea
Heimo: Muricidae
Suku: Purppurakotilot Nucella
Laji: lapillus
Kaksiosainen nimi

Nucella lapillus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Purppurakotilo Wikispeciesissä
  Purppurakotilo Commonsissa

Purppurakotilo (Nucella lapillus) on Muricidae-heimoon kuuluva kotilolaji. Se voi kasvaa yli 4 senttimetrin mittaiseksi ja elää 6-vuotiaaksi. Sukukypsyyden se saavuttaa noin 3-vuotiaana. Purppurakotilo elää pohjoisella Atlantin valtamerellä ja arktisella alueella.

Purppurakotilo on petokotilo, joka saalistaa muita nilviäisiä. Se poraa kärsällään reikiä saaliinsa kuoreen päästäkseen käsiksi sen lihaan. Laji elää vuorovesivyöhykkeellä, ja sitä voidaan kerätä laskuveden aikaan käsin tai pyytää syötillisillä astioilla.

Käyttö väriaineena

Purppurakotiloa on käytetty purppuravärin valmistukseen Britteinsaarilla ja Pohjois-Amerikassa. Kotilo tuottaa rauhasessaan kermanväristä limaa, joka hapettuessaan muuttuu vähitellen kestäväksi purppuraksi. Jotkin historiallisia väriaineita tuottavat valmistajat käyttävät purppurakotiloa edelleen tähän tarkoitukseen, jolloin grammaan väriainetta kuluu noin 10 000 suurta kotiloa. Purppuraväriä on perinteisesti saatu myös muista kotiloista, kuten värikotilosta.

Irlannissa purppurakotiloita on kerätty todistetusti ainakin mesoliittiselta kaudelta (noin 4500 eaa.) varhaiskristilliselle ajalle saakka. Arkeologisilta kohteilta löydettyjen suurten kuorikasojen uskotaan liittyvän nimenomaan väriaineen valmistukseen eikä niinkään ravintokäyttöön.

Lähteet

  1. 1 2 3 Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1396. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5
  2. ↑ Palomares, M. L. D. and Pauly, D., (toim.): Nucella lapillus SeaLifeBase. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Sylvia Maher: The Dog whelk mythos: An investigation of the use of Nucella lapillus and other pigments in ancient Ireland. NCAD Dublin, 2023. Artikkelin verkkoversio.
  4. 1 2 3 Hintsanen, Päivi: Värjäys: Nucella Kotilot Coloria.net. 13.3.2025. Viitattu 20.1.2026.