Pyynikintie 2

Pyynikintie 2
Tampereen teknillinen opisto
Rakennuksen julkisivua kesällä 2017.
Rakennuksen julkisivua kesällä 2017.
Osoite Pyynikintie 2
Sijainti Pyynikinrinne, Tampere
Koordinaatit 61°29′41″N, 23°44′37″E
Rakennustyyppi opetusrakennus
Valmistumisvuosi 1915 (laajennus 1934)
Suunnittelija Richard Björnberg (laajennusosa Hjalmar Åberg)
Omistaja Tampereen kaupunki
Tyylisuunta uusklassismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyynikintie 2 (eli entinen Teknillinen opisto, niin sanottu Vanha Teku) on Tampereella Pyynikinrinteen kaupunginosassa sijaitseva rakennus, joka on otettu käyttöön vuonna 1915. Sen ensimmäisen vaiheen on suunnitellut Richard Björnberg. Taloa on laajennettu 1930-luvun alussa Hjalmar Åbergin piirustusten mukaisesti.

Käyttö

Talossa toimi alun perin Teknillinen opisto.

Rakennus on ollut alusta alkaen opetuskäytössä. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Teku eli Tampereen teknillinen oppilaitos. Teku muutti Pyynikintieltä uusiin toimitiloihin Kauppiin 1960-luvun alussa. Seuraavalla vuosikymmenellä Pyynikintie 2:een sijoitettiin Tampereen yliopiston toimintoja, muun muassa vasta perustettu kasvatustieteiden tiedekunta. Talo oli yliopiston käytössä vuoteen 2003 asti. Myöhemmin siellä on ollut Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja Wivi Lönnin koulun opetustiloja.

Rakennukseen tehtiin peruskorjaus vuosina 2021–2023. Tilat remontoitiin perusopetuksen ja Hatanpään lukion käyttöön. Ennen kuin Hatanpään lukio muuttaa rakennukseen, Tampereen lyseon lukio toimii tiloissa oman rakennuksensa remontin vuoksi vuoteen 2026 saakka.

Status

Pyynikintie 2:n kiinteistö on osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Taloa ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön mukaan se on rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä kohde.

Katso myös

Rakennus vaurioitui pahoin Tampereen taistelussa.

Lähteet

  1. 1 2 Kerola, Jaana: Osalle Wivi Lönnin koulun opetuksesta etsitään uusia tiloja – Pyynikintie 2:n kunto ei salli enää koulutunteja Aamulehti. 23.3.2018. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  2. ↑ Jutikkala, Eino: Tampereen historia 3: Vuodesta 1905 vuoteen 1945, s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 1979. ISBN 951-9430-01-6
  3. ↑ Entinen teknillinen opisto (Kapinaraitti 1918) Tampere: Visit Tampere. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  4. ↑ Tanninen, Jouni: Tampere suunnittelee vakituista väistötilaa homeremonttiin joutuville kouluille Yle Uutiset. 15.5.2019. Viitattu 27.3.2020.
  5. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 5, 114–115. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  6. ↑ Korkki, Jari & Niemelä, Jari: Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin, s. 107–108. Tampere: Tampere-Seura, 1995. ISBN 951-9080-60-0
  7. ↑ Maunu, Anna-Maria: Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Pyynikintie 2:n perusparannuksen jatkosuunnittelun Tiedote 18.2.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 27.3.2020.
  8. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 114–115.
  9. ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 103. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  10. ↑ Korkki & Niemelä 1995, s. 108.
  11. ↑ Koikkalainen, Olli: Werstaassa: Punapäällikkö kummitteli Pyynikillä. Aviisi, 2007, nro 16.
  12. ↑ Punainen Tampere: Opas, s. 86. (Toinen, korjattu painos. Käsikirjoitus Linda Heinonen) Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2015. ISBN 978-952-67723-5-6
  13. ↑ Äijälä, Satu: Hatanpään lukio muuttaa pysyvästi Pyynikille. Aamulehti, 9.6.2022, s. A7.
  14. ↑ Tampereen lyseon lukion peruskorjaus alkaa vuodenvaihteen jälkeen – toiminta muuttaa väistötiloihin marraskuun lopulla Yle Uutiset. 2.11.2023. Viitattu 14.2.2024.
  15. ↑ Pyynikinrinne Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 27.3.2020.
  16. ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. Päivitetty 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 27.3.2020.
  17. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 114.
  18. ↑ Korkki & Niemelä 1995, s. 107.