Radiositeetti (engl. radiosity) on kolmiulotteisen grafiikan renderöintimenetelmä, joka mallintaa diffuusia valaistusta riippumatta katselijan paikasta. Heijastusten mallintamisen jälkeen voidaan käyttää muita perinteisiä menetelmiä lopullisen kuvan tekemiseen.

Menetelmä on sovellettu lämmön siirtymisestä tietokonegrafiikkaan vuonna 1984.
Radiositeetti toimii hyvin diffuusin valaistuksen kanssa mutta huonosti peilimäisen (engl. specular) valaistuksen kanssa kun taas säteenseuranta on hyvä peilimäisen valaistuksen kanssa ja huono diffuusin valaistuksen kanssa. Tästä johtuen radiositeettia käytetään usein säteenseurannan kanssa kaksivaiheisessa ratkaisussa. Menetelmä tuottaa pehmeitä varjoja ilman erikoiskäsittelyitä, mutta laskenta-aika voi kasvaa eksponentiaalisesti laskettavien pintojen mukaan O(n2).