Rantaorneero

Rantaorneero
Huomaa pyrstön terävät kärjet.
Huomaa pyrstön terävät kärjet.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Orneerot Furnariidae
Suku: Rantaorneerot Certhiaxis
Laji: cinnmomeus
Kaksiosainen nimi

Certhiaxis cinnamomeus
(J.F. Gmelin, 1788)
Alalajit
  • C. c. cearensis
  • C. c. cinnamomeus
  • C. c. fuscifrons
  • C. c. marabinus
  • C. c. orenocensis
  • C. c. pallidus
  • C. c. russeolus
  • C. c. valencianus
Katso myös

  Rantaorneero Wikispeciesissä
  Rantaorneero Commonsissa

Rantaorneero (Certhiaxis cinnamomeus) on laajalla alueella Etelä-Amerikan pohjois- ja itäosissa tavattava orneeroihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan rantaorneero on 14–15 cm. Päästään laji on väriltään tummanruosteenruskea ja selästään hieman vaaleampi. Päässä on myös harmaata. Silmän yläpuolella on heikohkosti erottuva valkoinen silmäkulmajuova. Linnun vatsa on valkoinen, ja kurkussa on vaaleankeltainen täplä. Osa rantaorneeron pyrstön höyhenistä ovat teräväkärkisiä. Ulkonäöltään rantaorneero muistuttaa valkovatsaorneeroa (Certhiaxis mustelinus).

Levinneisyys ja elinympäristö

Rantaorneeroa tavataan Trinidadissa, Kolumbian pohjoisosissa, lähes koko Venezuelassa, Guyanassa, Ranskan Guyanassa, Surinamessa, Brasiliassa lukuun ottamatta osaa Länsi-Amazoniasta, Boliviassa, Paraguayssa, Uruguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa. Rantaorneero vaatii elinalueiltaan veden läheisyyttä. Lajia tavataankin soilla, soiden ruovikoissa, lammikoiden läheisyydessä, kosteilla ruohomailla, mangrovemetsissä ja niitä ympäröivissä pensaikoissa. Toisin kuin useat muut orneerolajit, rantaorneero on alankomaiden laji ja sitä tavataan harvoin metsissä, jotka sijaitsevat yli 500 metrin korkeudella merenpinnasta.

Pesiminen ja ravinto

Rantaorneeron pesä sijaitsee veden läheisyydessä. Laji rakentaa paksuista risuista tukevan ja pallomaisen roikkuvan pesän. Pesään kulku tapahtuu pitkän sivulla sijaitsevan tunnelin kautta. Naaras munii kolmesta neljään valkoista munaa. Kaluunakäki (Tapera naevia) on pesäloinen, joka munii usein juuri rantaorneeron pesään.

Rantaorneeron ravinto koostuu hyönteisistä, joita se etsii ruohikosta. Usein nuoret linnut seuraavat vanhempiaan ruoanetsintä-matkoilla.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Certhiaxis cinnamomeus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Certhiaxis cinnamomeus ITIS. Viitattu 25.8.2009.
  3. 1 2 Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 95. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 25.8.2009. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 362. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 25.8.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Yellow-chinned /Yellow-throated spinetail Birds in Suriname. Arkistoitu 27.11.2007. Viitattu 25.8.2009. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.