Rapanuin kieli

Rapanui
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Rongorongolla kirjoitettu taulu
Oma nimi rapanui; pepito ote henua
Tiedot
Alue Pääsiäissaari, Chile
Puhujia 2000 (2007)
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
rongorongo
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
polynesialaiset kielet
ISO 639-3 rap

Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa. Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.

Historia

Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta. Kielellä ei ole tunnettuja murteita.

1960-luvulle saakka rapanui oli Pääsiäissaaren puhutuin kieli, mutta chileläisen kulttuurin vaikutuksesta vanhemmat alkoivat opettaa lapsilleen vain espanjaa, mikä johti rapanuin puhujien vähenemiseen. 1980-luvulle tultaessa vain harvat osasivat kieltä ja sitä puhuttiin lähinnä vain vanhuksille kunnioituksen osoittamiseksi.

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %. Suurin osa rapanuilapsista, jotka oppivat kieltä nuorella iällä eivät puhu sitä enää vanhemmalla iällä. Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset. Pätevistä opettajista on kuitenkin pulaa, ja tähän on haettu apua niin ulkomaalaisista yliopistoista (esim. Uudesta-Seelannista tai Havaijilta) sekä yrittämällä saada Chilen yliopisto järjestämään opettajankoulutusta etäkursseina.

Muiden kielten vaikutukset

1800-luvun loppupuolella jotkut rapanuit muuttivat Tahitille ja palasivat myöhemmin Pääsiäissaarelle. Näiden paluumuuttajien vaikutus rapanuin kieleen on merkittävä: 5833 sanan sanalistasta 543 katsottiin olevan vähintään todennäköisesti tahitista. Syynä tähän on se, että tahitin ja rapanuin kielet ovat äännerakenteeltaan melko samanalaisia.

Espanjan kielen vaikutukset kieleen näkyvät erityisesti nykyaikaisessa rapanuissa. Rapanuin ja espanjan välisestä sekakielestä tuli myös alati suositumpi paikallisten keskuudessa. Esimerkiksi espanjasta lainatut konjunktiot o (tai), pero (mutta) ja y (ja) ovat yleisessä käytössä. Espanjan kielen vaikutuksesta rapanuin sanajärjestys on myös muuttunut 1900-luvun kuluessa muodosta VSO muotoon SVO:

Suomeksi Rapanuiksi vuonna 1948 Rapanuiksi vuonna 2001
He molemmat kärsivät ja surivat He ‘aroha, he tatagi ararua Ararua he ‘aroha he tatagi

Kirjakieli

Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.

Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018. Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").

Kielen kirjaimisto koostuu 20 aakkosesta, joista puolet on vokaaleja ja puolet konsonantteja:

A, Ā, E, Ē, H, I, Ī, K, M, N, O, Ō, P, R, T, U, Ū, V, ʻ, Ŋ

Fonologia

Konsonantit

Bilabiaali Labio-

dentaali

 Alveolaari Velaari Glottaali
Nasaalit m n ŋ
Klusiilit p t k ʔ
Frikatiivit (f) v (s) h
Tremulantit ɾ

Lähde:

Vokaalit

Etinen Keskinen Takainen
Suppeat i u
Väliset e o
Väljät a

Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.

Lähde:

Fonotaksi

Rapanuin tavurakenne on muotoa (C)V(V), jossa C on konsonantti ja V samanlaatuinen vokaali. Kaikki erilaatuiset vokaalisekvenssit analysoidaan kaksitavuisiksi.

Kielioppi ja sanasto

Persoonapronominit rapanuiksi:

Yksikkö Kaksikko Monikko
I pers. Inkl. au tāua tātou
Ekskl. māua mātou
II pers. koe kōrua
III pers. ia rāua

Lukusanat 1–10 rapa nuiksi:

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
tahi rua toru ha rima ono hitu varu iva hagauru

Arkisia fraaseja rapanuiksi:

Rapanuiksi Suomeksi
¡‘iorana! hei!
¿Pē hē a koe? mitä kuuluu?
riva-riva hyvin
¡Māuru-uru! kiitos!
¿I hē a koe? missä sinä olet?

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Rapa Nui Ethnologue. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Rapanui UNESCO Atlas of the World's Languages in Danger. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Garmeson, Tom: The language at the end of the Earth BBC Travel. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Rapanui Glottolog. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  5. 1 2 Rapa Nui language 2022. Easter Island Travel. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  6. ↑ The Rapa Nui language is alive but endangered: new “Linguistic and Cultural Revitalization Plan” addresses the challenge of strengthening itt UNESCO. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  7. 1 2 Makihara, Miki: Rapa Nui ways of speaking Spanish: Language shift and socialization on Easter Island. Language in Society, 2005a, 34. vsk, nro 5, s. 727–762. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Did you know Rapa Nui is threatened? Endangered Languages. Arkistoitu 16.10.2020. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Rapa Nui: Back from the brink 10.1.2019. UNESCO. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Kieviet (2017): s. 15–16
  11. ↑ Makihara, Miki: Being Rapa Nui, speaking Spanish: Children's voices on Easter Island. Anthropological Theory, 2005b, 5. vsk, nro 2, s. 117–134. (englanniksi)
  12. ↑ Du Feu, Veronica: Rapanui, s. 84–88. Lontoo: Routledge, 1996. ISBN 9780415596381 (englanniksi)
  13. ↑ Stolz, Thomas; Bakker, Dik & Palomo, Rosa Salas (toim.): ”The old, the new, the in-between: Comparative aspects of Hispanisation on the Marianas and Easter Island (Rapa Nui)”, Hispanisation: The Impact of Spanish on the Lexicon and Grammar of the Indigenous Languages of Austronesia and the Americas, s. 176. Berliini: Mouton de Gruyter, 2008. ISBN 978-3-11-019793-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Brown, Keith: Encyclopedia of Language and Linguistics, s. 41–42 (Scripts, Undeciphered). (2. painos) Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1 (englanniksi)
  15. ↑ Rapa Nui written with Latin script ScriptSource. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Rapa Nui, Easter Islander in Chile Joshua Project. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  17. 1 2 Learn to speak Rapa Nui language 2023. Easter Island Travel. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Kieviet (2017), s. 28
  19. ↑ Kieviet (2017), s. 31
  20. ↑ Kieviet (2017), s. 37
  21. ↑ Kieviet (2017): s. 140
  22. ↑ Numbers in Rapa Nui omniglot.com. Viitattu 5.9.2022.

Aiheesta muualla

Austronesialaiset kielet