Reetta Toivanen

Reetta Johanna Toivanen (s. 1969 Helsinki) on suomalainen tutkija, joka on toiminut kestävän kehityksen alkuperäiskansatutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2018 lähtien. Hän väitteli tohtoriksi Berliinin Humboldt-yliopistossa vuonna 2000.

Toivanen toimi Ihmisoikeusliiton puheenjohtajana vuosina 2015–2019. Hän on puhunut julkisuudessa saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta. Hän arvosteli Marinin hallituksen esittämää saamelaiskäräjälain muutosta, koska hänen mukaansa se olisi loukannut niitä itsensä saamelaisiksi kokevia ihmisiä, jotka ovat menettäneet saamen kielen suomalaistamistoimien vuoksi.

Julkaisut

Reetta Toivanen: Minderheitenrechte als Identitätsressource? Die Sorben in Deutschland und die Saamen in Finnland. Münster, Saksa: LIT Verlag, 2001.
Martin Scheinin ja Reetta Toivanen (toim.): Rethinking Non-discrimination and Minority Rights. Turku: Åbo Akademi, 2004.
Anja Mihr, Artur Mkrtichyan, Claudia Mahler ja Reetta Toivanen (toim.): Armenia: A Human Rights Perspective for Peace and Democracy. Potsdam, Saksa: Potsdamin yliopisto, 2005.
Reetta Toivanen ja Claudia Mahler: Menschenrechte im Vergleich der Kulturen. Nordhausen, Saksa: Traugott Bautz, 2006.
Claudia Mahler, Anja Mihr ja Reetta Toivanen: The United Nations Decade for Human Rights Education and the Inclusion of National Minorities. Bern: Peter Lang, 2009.
Dagmar Richter, Ingo Richter, Reetta Toivanen ja Iryna Ulasiuk (toim.): Language Rights Revisited: The Challenge of Global Migration and Communication. Oisterwijk, Alankomaat: Wolf Publishers, 2012.
Heiko F. Marten, Michael Rießler, Janne Saarikivi ja Reetta Toivanen (toim.): Cultural and Linguistic Minorities in the Russian Federation and the European Union: Comparative Studies on Equality and Diversity. Berliini: Springer, 2015.
Johanna Laakso, Anneli Sarhimaa, Sia Spiliopoulou Åkermark ja Reetta Toivanen: Towards Openly Multilingual Policies and Practices: Assessing Minority Language Maintenance Across Europe. Bristol, Englanti: Multilingual Matters, 2016.
Reetta Toivanen ja Janne Saarikivi (toim.): Linguistic Genocide or Superdiversity? New and Old Language Diversities. Bristol, Englanti: Multilingual Matters, 2016.
Florian Stammler ja Reetta Toivanen (toim.): Young People, Wellbeing and Sustainable Arctic Communities. Abingdon, Englanti: Routledge, 2021. https://doi.org/10.4324/9781003110019
C. Parker Krien ja Reetta Toivanen (toim.): Situating Sustainability: A Handbook of Contexts and Concepts. Helsinki: Helsinki University Press, 2021. http://hdl.handle.net/10138/338986

Lähteet

1 2 Professor Reetta Toivanen: Sustainable development also requires listening to indigenous peoples, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.
↑ Täytetyt professorin tehtävät, Helsingin yliopisto, arkistoitu 4.8.2018.
↑ Maija Jäppinen Ihmisoikeusliiton puheenjohtajaksi, Ihmisoikeusliitto, 8.5.2019, viitattu 10.3.2023.
↑ Reetta Toivanen ja Matti Jutila: Kuka kuuntelee saamelaisia?, Voima, 1.7.2016, viitattu 10.3.2023.
↑ Juha Merimaa: Professori Reetta Toivanen: Kestävä kehitys edellyttää myös alkuperäiskansojen kuuntelemista, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.
↑ Reetta Toivanen ja Lauri Hannikainen: Miksi saamelaisen määritelmä on niin kuuma kysymys Suomessa?, Helsingin Sanomat, 8.11.2022, viitattu 10.3.2023. "Nyt käräjälain muutosehdotuksesta ovat huolissaan etenkin saamen kielen menettäneet henkilöt, jotka kokevat itsensä saamelaisiksi."

Aiheesta muualla

[professori-1] 1 2 Professor Reetta Toivanen: Sustainable development also requires listening to indigenous peoples, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.

[2] Täytetyt professorin tehtävät, Helsingin yliopisto, arkistoitu 4.8.2018.

[3] Maija Jäppinen Ihmisoikeusliiton puheenjohtajaksi, Ihmisoikeusliitto, 8.5.2019, viitattu 10.3.2023.

[4] Reetta Toivanen ja Matti Jutila: Kuka kuuntelee saamelaisia?, Voima, 1.7.2016, viitattu 10.3.2023.

[5] Juha Merimaa: Professori Reetta Toivanen: Kestävä kehitys edellyttää myös alkuperäiskansojen kuuntelemista, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.

[6] Reetta Toivanen ja Lauri Hannikainen: Miksi saamelaisen määritelmä on niin kuuma kysymys Suomessa?, Helsingin Sanomat, 8.11.2022, viitattu 10.3.2023. "Nyt käräjälain muutosehdotuksesta ovat huolissaan etenkin saamen kielen menettäneet henkilöt, jotka kokevat itsensä saamelaisiksi."

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	ISNI VIAF WorldCat
Kansalliset	Norja Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Alankomaat
Tieteilijät	CiNii ORCID
Henkilöt	DDB
Muut	IdRef Yale LUX