| Rehbinder | |
|---|---|
Henrik Rehbinderin ruotsinaikainen paroninvaakuna nr. 77 |
|
Rehbinder -suvun Kuurinmaan aikainen aatelisvaakuna |
|
| Alkuperä | Balttiansaksalainen |
| Varhaisin tieto | Suku on peräisin Westfalenin kuningaskunnasta 1400-luvulla lyödystä ritarista |
| Polveutuminen | Henrik Rehbinder (1604–1680) |
| Aateloitu | 1668 |
| Korotettu | Suomessa vapaaherralliseen säätyyn |
| Introdusoitu | 1680 |
| Numero | 77 |
| Introdusoitu | 1668 |
| Arvo | aatelinen |
| Numero | 713 |
Rehbinder on vanha aatelinen suku, joka on saanut alkunsa Westfalenin kuningaskunnasta 1400-luvulla lyödystä kalparitariston ritarista. Suku on sittemmin levittäytynyt Kuurinmaalle sekä muualle Baltiaan. Ruotsin palvelukseen se tuli vuonna 1601. Suomen kuvernöörinä toimineen kenraalimajuri Henrik Rehbinderin sukuhaara introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneneeseen vuonna 1668 aatelisena sukuna numero 713 nimellä Rehbinder till Uddrich ja korotettiin paronin arvoon vuonna 1680 vapaaherrallisena sukuna numero 77. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen aateliin vapaaherrallisena aatelissukuna numero 3. Suku on aateloitu myös Baltian maissa ja Venäjän keisarikunnassa, Venäjällä kreivilliseen arvoon. Suku on hallinnut muun muassa Virossa Udrikun kartanoa (saks. Uddrich) ja perustanut Saku-oluttehtaan.
Suku on kuulunut myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aateliin.
