| Deutsches Reich Saksan valtakunta |
|
|---|---|
 Saksan lippu |
 Valtakunnan kotka |
 |
|
| Valtiomuoto | tasavalta |
| Valtakunnankansleri Saksan presidentti |
Adolf Hitler Adolf Hitler |
| Pääkaupunki | Berliini |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 729 673 km² |
| Väkiluku (1939) | 97 412 501 |
| Viralliset kielet | saksan kieli |
| Valuutta | valtakunnanmarkka |
| Aikavyöhyke | +1 |
| – kesäaika | UTC+2 |
| Kansallislaulu | Deutschlandlied |
| Edeltäjät | Weimarin tasavalta (1919–1933) Saksan keisarikunta (1871–1919) Pohjois-Saksan liitto (1866–1871) Saksan liitto (1815–1866) Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806) |
Saksan valtakunnan siviilihallinto toisen maailmansodan aikana ja myös sitä ennen 1934 tehdyn valtiosääntöuudistuksen perusteella pohjautui valtakunnanpiireihin (saksaksi Reichsgau erotukseksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen piireistä, saksaksi Gau).
Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938. Siitä ei tullut autonomista valtiollista muodostelmaa, vaan se liitettiin alueittain suoraan Saksan valtakuntaan.
Tšekkoslovakian tultua purkautuneeksi se jakautui kolmeen osaan: Sudeettien valtakunnanpiiriin, joka saksankielisenä ja saksalaismielisenä alueensa liitettiin Saksan valtakuntaan. Slovakia julistautui itsenäiseksi ja jäljelle jääneistä entisen Tšekkoslovakian alueista muodostettiin Böömin ja Määrin protektoraatti.
Tämän jälkeen valtakunnanpiirit olivat:
- Ala-Itävalta
- Ala-Sleesia
- Baden
- Brandenburginmaa
- Danzig-Länsi-Preussi
- Düsseldorf
- Essen
- Etelä-Hannover-Braunschweig
- Etelä-Westfalen
- Frankfurt
- Halle-Merseburg
- Hampuri
- Hessen
- Hessen-Nasau
- Itä-Baijeri
- Itä-Hannover
- Itä-Preussi
- Kärnten
- Köln-Aachen
- Mecklenburg
- Meinfranko
- Moselland
- Pohjois-Westfalen
- Pommeri
- Saksi
- Saksi-Anhalt
- Salzburg
- Schleswig-Holstein
- Steiermark
- Sudeetit
- Suur-Berliini
- Svaabia
- Thuringen
- Tiroli-Vorarlberg
- Wartheland
- Weser-Ems
- Westmark
- Wien
- Württemberg-Hohenzollern
- Ylä-Baijeri
- Ylä-Itävalta
- Ylä-Sleesia