| Reijola | |
|---|---|
| Grejus | |
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Peruspiiri nro | 201 |
| Pinta-ala | 4,49 km² |
| Väkiluku | 17 097 (31.12.2024) |
| Väestötiheys | 3 808 as./km² |
| Työpaikkoja | 25 116 kpl (31.12.2022) |
| Osa-alueet | Laakso, Ruskeasuo, Meilahti, Pikku Huopalahti |
| Postinumero(t) | 00250, 00251, 00270, 00271, 00280, 00281, 00290, 00300, 00310 |
| Lähialueet | Munkkiniemi, Haaga, Pasila, Taka-Töölö |
Reijola (ruots. Grejus) on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupungin peruspiiriksi kutsuttu hallinnollinen alue. Se käsittää kolme paremmin tunnettua osa-aluetta: Laakson, Ruskeasuon ja Meilahden. Myös Pikku Huopalahden asuinalue kuuluu Reijolan peruspiiriin. Peruspiiri on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan mukaan.
Peruspiirissä on yhteensä asukkaita noin 17 100 (31.12.2024) ja työpaikkoja 25 100 (31.12.2022). Eniten töitä tarjosi Meilahti, jolla sijaitsee mm. laaja Meilahden sairaala-alue. Reijolan peruspiirin koulutustaso (53,1 % asukkaista korkeakoulututkinto) oli vuonna 2023 korkeampi kuin Helsingissä yhteensä (46,0 %) ja työttömyysaste (8,7 % vuonna 2023) koko kaupunkia (11,1 %) matalampi.
Peruspiirin asukkaista suomenkielisiä on 79,5 %, ruotsinkielisiä 6,9 % ja muunkielisiä 13,6 % (31.12.2024). Helsingissä syntyneitä on 39,4%.
Reijolan alueen eteläosa ja Mannerheimintien varsi on perinteistä kantakaupunkia. Se sisältää 1930-luvun kerrostumia ja korkeampia sodanjälkeisiä lamellitaloja esimerkiksi Laaksossa. Vanhan Meilahden kartanon alueella on jäljellä 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia huviloita. Meren äärellä sijaitsevat myös nyttemmin museona toimiva aiempi presidentin virka-asunto Tamminiemi ja nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Kansanpuisto Seurasaari kuuluu Meilahden osana Reijolan peruspiiriin.
Keskuspuiston kyljessä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin 1950-luvulla. Ruskeasuon osa-alueeseen kuuluvaksi luetaan myös osa Mannerheimintien toisella puolella sijaitsevasta, pääosin 1990-luvulla nousseesta Pikku Huopalahdesta.
Enemmistö alueen asunnoista on vuokra-asuntoja (52 %). Huoneistoista tavallisimpia ovat kaksiot (runsas 40 %), myös yksiöitä (runsas 20 %) ja kolmioita (noin 20 %) on kohtalaisesti. Suurin osa asunnoista on 1950-luvulta tai vanhempia (yli 60 %), joskin uudempien Huopalahden ja Tilkan alueiden kerrostalohuoneistot ovat 1990-luvun tuotantoa (noin 30 % peruspiirin asuntokannasta).