Renault 4 (puhekielessä myös Tipparellu) on hatchback-korinen pikkuauto, jota Renault valmisti vuodesta 1961 vuoteen 1993. Se oli Renault’n ensimmäinen etuvetoinen perheauto.
Renault 4 oli Renault’n vastaus vuonna 1948 esitellylle Citroën 2CV:lle. Renault pystyi tutkimaan 2CV:n suunnittelun hyvät ja huonot puolet ja loi isomman ja paremmin kaupunkiin sopivan auton. Keväällä 1956 Renault’n pääjohtaja Pierre Dreyfus julkisti uuden projektin. Sen tarkoituksena oli suunnitella uusi, takamoottorisen 4CV:n korvaava malli, kaikkien tarpeet täyttävä jokamiehen auto. Siitä tulisi perheauto, naisen auto, maanviljelijän auto ja kaupunkiauto. Se sopisi myös autoilijoille ympäri maailmaa.
Renault 4:n tuotantomalli esiteltiin Pariisin Salon de l’Automobile -autonäyttelyssä vuonna 1961. Sen rinnalla esiteltiin vuonna 1961 vähemmän tunnettu, sylinteritilavuudeltaan 0,6 litran moottorilla varustettu Renault 3, joka oli tuotannossa vain vuoden verran.
Mallin erikoisuuksiin kuului sateenvarjon kahvaa muistuttava vaihdekeppi keskellä kojetaulua. Sen tanko jatkuu vaakasuorana moottoritilan yläosassa ja taittuu sitten alas moottorin etupuolelle sijoitettuun vaihdelaatikkoon.
Vaikka Renault 4 ei saavuttanutkaan samanlaista kulttistatusta kuin Citroën 2CV, se oli kaikkien aikojen myydyin ranskalainen auto. Sitä valmistettiin yhteensä 8 135 424 kappaletta vuosina 1961–1993. Ranskan lisäksi autoa valmistettiin 27 maassa, muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Chilessä ja Filippiineillä. Oikealta ohjattavien mallien myynti lopetettiin vuonna 1985, mutta vasemmalta ohjattavien tuotanto ja myynti Euroopassa loppui vasta vuonna 1993.
Viimeiset tuhat Boulogne-Billancourtin tehtaalla rakennettua yksilöä saivat kojelautaansa laatan, jossa luki ”Bye-Bye”.
Suomalainen lempinimi Tipparellu sai alkunsa maahantuojan Oy Autorex Ab:n automallin mainonnassa käyttämästä iskulauseesta ”Ei vettä, ei rasvaa, vain tippa bensaa”.
