Retrofleksi on konsonantti, jota äännettäessä kielen kärki on kääntynyt taaksepäin kohti kovaa kitalakea. Suomen kielessä ei ole retrofleksejä, mutta sen sijaan esimerkiksi ruotsissa on: sanassa barn ([bɑːɳ], lapsi) on retrofleksinen nasaali ja sanassa nord ([nuːɖ], pohjoinen) soinnillinen retrofleksinen klusiili. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa retrofleksejä merkitään samoilla merkeillä kuin vastaavia alveolaareja, mutta niihin on lisätty oikealle osoittava koukku.lähde?
Retrofleksit ovat yleisiä Intian kielissä. Retrofleksin lähikäsite on kakuminaali, jota äännettäessä kielen kärki koskettaa alveolaari- ja palataalialueiden väliin jäävää ns. kitakupua (lat. cacumen).