| Suomen Reumaliitto ry | |
|---|---|
| Tunnuslause | Ettei kenenkään tarvitse sairastaa yksin. |
| Perustettu | 1947 |
| Toimiala | Kansanterveys-, liikunta-, potilas- ja vammaisjärjestö |
| Puheenjohtaja | Satu Gustafsson |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Reumaliitto ry on valtakunnallinen kansanterveys-, liikunta-, potilas- ja vammaisjärjestö. Reumaliitto edistää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa reuma- ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sairastuneiden ihmisten hyvinvointia.
Reumaliitto toimii kattojärjestönä noin 120 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 27 000 jäsentä.
Liitto rahoittaa toimintansa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n avustuksilla, muilla julkisilla avustuksilla, jäsenmaksuilla ja omalla varainhankinnalla. Reumaliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.
Reumaliitto on yksi Suomen vanhimmista kansanterveysjärjestöistä. Se on perustettu 1947.
Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen reumatilanne paheni ja reumasairaiden ongelmat nousivat voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Molemmilla puolilla rintamaa riehui punatautiepidemia, jonka seurauksena suuri joukko suomalaisia sotilaita sairastui selkärankareumaan. Tautitilanteen paheneminen selitti osaltaan reumatyön räjähdysmäistä kasvua 1940- ja 1950-luvuilla.
Helsingin Reumayhdistys – Reumatismförening ry perustettiin 1.9.1946. Seuraavana vuonna perustettiin yhdistykset Heinolaan, Tampereen seudulle, Hollolaan ja Hämeenlinnaan. Samana vuonna ruotsinkieliset perustivat oman erillisen reumayhdistyksensä Helsinkiin.
Ensimmäiset yhdistykset perustivat valtakunnallisen liiton 28.9.1947. Nimeksi tuli Reumaliitto – Reumaförbundet. Samalla Reumayhdistys muutti nimensä Helsingin Reumayhdistykseksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi eversti Eino Kuusela, joka valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kärsi itse reumasta ja tunsi halua auttaa kohtalotovereitaan. Kuuselan myötä toimintaan tuli mukaan ammattisotilaita, jotka saivat keskeisen roolin liiton alkuvaiheissa.
Reumaliitto hakeutui heti yhteistyöhön kahden juuri perustetun reumayhteisön, Reumasäätiön ja myös vuonna 1946 perustetun Reumatologisen Yhdistyksen kanssa. Reumasäätiö rakensi sairaalaa Heinolaan ja Reumatologinen Yhdistys keskittyi reumasairauksien tutkimukseen.
Liiton jäsenyhdistyksiä syntyi maakuntiin kovalla tahdilla. Vuonna 1952 rekisteröityjä reumayhdistyksiä oli jo 50 ja henkilöjäseniä lähes 10 000 henkeä.
Liitto muutti vuonna 1988 nimensä muotoon Suomen Reumaliitto ry. Ruotsinkielisissä yhteyksissä liiton nimi on Reumaförbundet i Finland rf.
Reumaliiton ensimmäinen toimisto sijaitsi Runeberginkadulla. Vuonna 1949 järjestö muutti Liisankadulle, josta myöhemmin Malminkartanoon. Sieltä toimisto siirtyi Helsingin keskustaan Punavuoreen Iso Roobertinkadulle vuonna 1994.
Reumaliiton toimielimet ovat valtuusto ja hallitus. Valtuusto valitaan kolmen vuoden välein liittovaalilla. Valtuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2024–2026 kansanedustaja Paula Werning. Valtuusto valitsee liitolle hallituksen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Satu Gustafsson.
Reumaliiton toiminnanjohtaja on Anu Uhtio.
Reumaliiton toimintaa ohjaavat arvot hyvinvointi, luotettavuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus sekä liiton strategia.
Reumaliitto palvelee reuma- ja muita tuki- ja liikunta elinsairauksia sairastavia ihmisiä, sairastavien läheisiä, terveydenhuollon ammattilaisia ja tuki- ja liikuntaelinterveystietoa tarvitsevia.
Liitto tarjoaa vertaistukea ja neuvontapalveluja, järjestää arkea tukevia kursseja helpottamaan sairauteen sopeutumista ja sen kanssa elämistä, järjestää koulutusta ja tukee jäsenyhdistyksiä sekä tarjoaa luotettavaa tietoa.
Reumaliitto vaikuttaa yhteiskunnassa, jotta sairastuminen ei vähentäisi mahdollisuuksia elää mielekästä elämää. Sairastuneella tulee olla mahdollisuus toimia yhteiskunnassa täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti. Liitto koordinoi Eduskunnan Tules-ryhmän toimintaa.
Reumaliitto julkaisee Reuma-lehteä neljä kertaa vuodessa. Lehdessä kerrotaan elämästä reumasairauksien kanssa, reumsairauksien hoidosta, hyvinvoinnin ja terveyden teemoista, sosiaaliturvasta sekä reumasairauksien tutkimuksesta. Lehden painos on noin 30 000 kpl.
Reumatroppi-toiminnan tarkoituksena on edistää reuma- tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien henkilöiden hyvinvointia ja kykyä pärjätä sairautensa kanssa. Toiminnan keskiössä on yhdessäolo ja mukava yhteinen tekeminen.
Fibromyalgiapolku on kokonaisuus tiedonhankinnan ja omahoidon Sen tueksi. avulla pyritään pysyviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin muutoksiin, joita on mahdollista toteuttaa pitkällä aikavälillä.
Omahoitopolku tarjoaa tietoa, tukea ja työkaluja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Sisällöt on suunniteltu erityisesti tulehduksellisia reumasairauksia sairastaville. Moni sisällöistä sopii kuitenkin kenelle tahansa.
Liikettä ja hyvinvointia +65-vuotiaille -hanke (2024-2026) edistää ikäihmisten liikkumista ja tukee jäsenyhdistyksiä toiminnan kehittämisessä. Liikkuminen on tärkeä osa reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien hoitoa ja kuntoutusta.