Roden eli Rodnja, ukr. Родень eli Родня, oli Kiovan Rusin aikainen linnoitettu kaupunki Knjaža Hora -nimisellä kukkulalla lähellä Rosjoen suuta nyky-Ukrainassa Kanivista etelään. Arkeologisten kaivausten perusteella Roden perustettiin 600–700-luvulla. Sen mainitaan Nestorin kronikassa olleen vuonna 980 paikka, jossa Kiovan ruhtinas Vladimir voitti veljensä Jaropolk I Svjatoslavytšin. Roden saavutti taloudellisen ja kulttuurisen huipentumansa 1000–1100-luvulla, jolloin se ei enää ollut pelkkä paimentolaisten hyökkäyksiltä suojaava linnoitus vaan myös kaupan ja käsityöläisyyden keskus.
Rodenissa oli keskuslinna ja kaupankäyntialueita, ja sen ympärillä oli linnoitusmuurit ja vallihaudat. Kaivauksissa on löytynyt puu- ja savirakennuksia, työkaluja, aseita ja koristeita. Roden tuhoutui tataarien hyökkäyksessä 1240-luvulla, eikä sitä rakennettu uudelleen. Kaivauksia ovat tehneet 1891 Mykola Biljašivskyi ja 1958–1865 Halyna Mezentsevan johtama Kiovan yliopiston tutkimusryhmä. Mezentsevan julkaisema teos Rodenista ilmestyi Kiovassa 1968.
