Russian Love

Russian Love
Tiedot
Toiminnassa	1986–1998
Tyylilaji	goottirock, alternative rock, powerpop
Kotipaikka	Haapavesi, Oulu, Suomi
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Mika Ronkainen, laulu ; Pasi Ruotsalainen, kitara ; Maako Härönen, kitara ; Mika Moilanen, rummut ; Mervi Tervo, basso ;
Entiset jäsenet	Sami Heikkinen, rummut ; Sampo Mattila, basso ; Seppo Kauppila, basso ; Tom Sirviö, basso ; Petri Morko, koskettimet ;
Levy-yhtiö	Break Records ; Darklands ; Zen Garden ; Plastic Passion ; Eibon Records ;
	Infobox OKNimi-testi OK

Russian Love oli vuonna 1986 perustettu pohjoissuomalainen rock-yhtye, joka julkaisi Suomen ensimmäisen^lähde? englanninkielisen goottirock-albumin.

Ura

Russian Love perustettiin vuonna 1986 Haapavedellä, mutta yhtyeen jäsenet muuttivat 1980-luvun lopulla Ouluun, jossa yhtye vaikutti loppu-uransa. Russian Loven uran voi jakaa kahteen osaan: alkuaikojen goottirock-kauteen (1986–1991) ja alternative rock -kauteen (1992–1998). Yhtye julkaisi viisi albumia, joista ensimmäinen, alun perin vain vinyyli-LP:nä julkaistu Nergal, julkaistiin uudelleenmasteroituna CD:llä huhtikuussa 2007.

Zen Garden -levy-yhtiö kiinnitti Russian Loven talliinsa vuonna 1995 ja julkaisi tältä kaksi albumia, Mikko Karmilan tuottaman Meat Mazurkan (1995) ja Janne Huotarin tuottaman Gala Brutalen (1997).

Russian Love oli Suomen edustaja Eburock-konsertissa Kölnissä vuonna 1995.

Russian Love lopetti aktiivisen toimintansa vuonna 1998.

Vuonna 2010 yhtyeeltä julkaistiin postuumisti vuonna 1998 äänitetty ja aiemmin julkaisematon download-single "Never Say Goodbye".

Muuta

Laulaja-lauluntekijä Mika Ronkainen toimii nykyään elokuvaohjaajana ja -tuottajana. Hänen tuotantoaan ovat muun muassa dokumenttielokuvat Oulu palaa – kaupunki, joka katosi, Huutajat – Screaming men, sekä Laulu koti-ikävästä, joista viimeinen voitti kaksi Jussi-palkintoa vuonna 2014.

Ronkaisen televisiodebyytti, vuonna 2019 alkanut rikossarja Kaikki synnit on saanut myös useita Kultainen Venla -ehdokkuuksia.

Viimeisellä albumilla toista kitaraa soittanut Maako Härönen on myöhemmin soittanut bassoa Aknestik-yhtyeessä ja Jukka Takalon soololevyillä sekä kitaraa Epilä-yhtyeessä.

Diskografia

Albumit

Nergal LP – Break the Records (1988); uudelleenjulkaistu CD:llä – Plastic Passion/Eibon Records (2007)
Flaw In The Cradle LP – Darklands (1990)
Hover Jack CD – Break Records (1992)
Meat Mazurka CD – Zen Garden (1995)
Gala Brutale CD – Zen Garden (1997)

Singlet ja EP:t

Malleus Maleficarum vinyyli 7″ EP - omakustanne (1987); uudelleenjulkaistu Nergal-CD:llä – Plastic Passion/Eibon Records (2007)
Two / Paper Dolls vinyyli 7″ yhteis-EP Two Witchesin kanssa – Break the Records (1989)
Lonely / Call Me There vinyyli 7″ single – Break the Records (1991)
Sure / Lonely vinyyli 7″ single – Break the Records (1991)
Understand / Surrender keltainen vinyyli 7″ single – Break the Records (1992)
Deep End / Hank CDS – Zen Garden (1995)
Never Say Goodbye Download -single (2010)

Lähteet

↑ OULUN ALTERNATIVEROCK BOOMI 1980-LUVULLA hiljaisetlevyt.fi. Viitattu 1.5.2025.
↑ Russian Love 1986–1998 ouka.fi. Viitattu 7.3.2025.
↑ Laulu koti-ikävästä voitti kaksi Jussia kaleva.fi. Viitattu 7.3.2025.
↑ Oulun seudulla kuvatulle Kaikki synnit -rikossarjalle sataa tunnustusta – kahmi Venla-ehdokkuuksia viidessä eri kategoriassa kaleva.fi. Viitattu 7.3.2025.

Aiheesta muualla

Plastic Passion Official Site (Arkistoitu – Internet Archive)

Tämä yhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] OULUN ALTERNATIVEROCK BOOMI 1980-LUVULLA hiljaisetlevyt.fi. Viitattu 1.5.2025.

[2] Russian Love 1986–1998 ouka.fi. Viitattu 7.3.2025.

[3] Laulu koti-ikävästä voitti kaksi Jussia kaleva.fi. Viitattu 7.3.2025.

[4] Oulun seudulla kuvatulle Kaikki synnit -rikossarjalle sataa tunnustusta – kahmi Venla-ehdokkuuksia viidessä eri kategoriassa kaleva.fi. Viitattu 7.3.2025.