| Itävallansärki | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Heimo: | Särjet Leuciscidae |
| Suku: | Särjet Rutilus |
| Laji: | meidingeri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rutilus meidingeri |
|
| Katso myös | |
Itävallansärki (Rutilus meidingeri) on karppikalojen lahkoon kuuluva eurooppalainen makean veden kalalaji. Siitä on käytetty myös nimeä helmisärki.
Itävallansärjen ruumis on pitkänomainen ja lähes liereä. Sen harmaat suomut ovat huomattavan pienet. Selkäevä ja pyrstö ovat harmaat. Vatsa- ja rintaevät ovat punertavia. Kala kasvaa melko suureksi, 40–50-senttiseksi, suurimmillaan jopa 70 senttimetrin mittaiseksi. Kutuaikana koiraan päässä ja selkäpuolella on kellertäviä ryynimäisiä kyhmyjä, joihin lajin saksalainen nimi Perlfisch (ja suomalainen helmisärki) viittaa.
Itävallansärki tunnetaan vain muutamasta Keski-Euroopan järvestä, nykyisin varmasti vain Itävallan Salzkammergutin Attersee-, Mondsee- ja Wolfgangsee-järvistä. Se on 1980-luvun jälkeen hävinnyt yhdestä Saksan ja yhdestä Itävallan järvestä. Todennäköisesti sitä esiintyy myös joissain Slovakian ja Unkarin järvissä. Se elää viileässä ympäristössä, sopivin veden lämpötila on 5–20 °C. Itävallansärki on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.