Tämä artikkeli käsittelee musiikin termiä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Rytmi musiikin käsitteenä tarkoittaa äänen järjestelmällistä jakamista erilaisiin keskenään suhteellisiin aikakestoihin. Absoluuttista aikakestoa tarkoittaa käsite tempo.
J. Combarieun mukaan ”rytmi syntyy siitä, että sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika järjestelmällisesti jakaantuu korvalle tajuttavalla lailla”. Ilmari Krohn kuvailee, että ”säveltaiteessa rytmi tarkoittaa sävelteosten osien, – niin laajempien kuin pienempienkin – suhtautumista siihen kokonaisuuteen, johon ne lähinnä kuuluvat”.
Ilmari Krohnin käyttämät rytmiyksiköt:
Iskuala (isku)
Iskupari
Säe
Säepari
Lauseke
Taite, säkeistö
Sikermä
Jakso
Yksiö
Kehiö
Täysiö
Täysiösarja
Iskun puolestaan voidaan katsoa jakautuvan seuraavanlaisesti:
täyspitkä (1) (taaaa)
spondee (1/2 + 1/2) (taa taa)
daktyyli (1/2 + 1/4 + 1/4) (taa ti ti)
vastadaktyyli (1/4 + 1/4 + 1/2) (ti ti taa)
(1/2. 1/4) (ta-aa ti)
(1/4 1/2.) (ti ta-aa)
synkooppi (1/4 + 1/2 + 1/4) (ti taa ti)
trioli (1/3 + 1/3 + 1/3) (ti ti ti)
nelisävel (1/4 + 1/4 + 1/4 + 1/4) (ti ti ti ti)
Kirjallisuutta
Krohn, Ilmari: Musiikin teorian oppijakso, osa I: Rytmioppi. WSOY 1958.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rytmi Wikimedia Commonsissa