Samuli Aikio, saamelaisittain Luobbal Sámmol Sámmol (11. toukokuuta 1937 Utsjoki – 31. elokuuta 2022 Utsjoki) oli saamelainen kääntäjä, toimittaja ja tutkija. Hän puhui äidinkielenään pohjoissaamea. Hän on IBBY:n kunnialistalla (1980).
Aikion vanhemmat olivat talollinen Samuli ja emäntä Kaarin Sofia Aikio. Hän kävi koulun Helsingin Munkkiniemessä ja suoritti sen jälkeen Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon aineinaan suomalais-ugrilainen kansatiede ja kielentutkimus. Hän työskenteli 1960-luvulla Suomen tietotoimistossa. Sittemmin hän oli päätoimittaja Sabmelaš-lehdessä, jonka toimituskuntaan hän liittyi 1967, sekä Helsingin yliopiston assistentti, Pohjoismaisen saamelaisinstituutin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija ja myös apulaisprofessori Oulun yliopiston saamentutkimuksessa.
Aikio on kirjoituksillaan oikaissut saamelaisuutta koskevia väärinkäsityksiä. Saamelaiskirjallisuutta esittelee Skabmatolak – Tulia kaamoksesta vuodelta 1974. Hänen merkittävin työnsä on kuitenkin saameksi julkaistu aineisto, esimerkiksi Saamenmaan menneistä ajoista ja kansan historiasta kertova Olbmot ovdal min, (’Ihmisiä ennen meitä’).
Aikion poika on professori Ante Aikio.