Sanskulotit (ransk. sans-culottes tai sansculottes, ’polvihousuttomat’) on nimitys, jolla Ranskan aristokratia ryhtyi vuonna 1790 kutsumaan kolmannen säädyn köyhimpiä edustajia. Nimi tulee siitä, että nämä eivät käyttäneet tuolloin muodikkaita polvihousuja (culotte) vaan pitkiä housuja. Ranskan suuren vallankumouksen aikana termi yleistyi tarkoittamaan vallankumousarmeijan heikosti vaatetettuja ja varustettuja vapaaehtoisia sekä yleensä äärimmäisen linjan vallankumouksellisia.
Sanskulottien tyypilliseen vaatetukseen kuuluivat:
- pantalon, pitkät pussimaiset housut
- carmagnole, lyhytliepeinen takki
- fryygialaismyssy, jossa Ranskan trikolorin värinen kokardi
- sabots, maaseudulla yleisesti käytetyt puukengät.
Spontaanisti syntynyt sanskulottien kansanliike organisoitui vuoden 1792 aikana. Se vaikutti kansalliskonventin toimintaan ulkoparlamentaarisena painostusryhmänä organisoimalla mielenosoituksia. Sanskulotit tukivat radikaaleimpia vallankumouksellisia, kuten Maximilien Robespierreä. Robespierren häviön jälkeen sanskulottien vaikutusvalta hiipui, ja ilman vahvaa johtajaa he hajosivat pieniksi vähämerkityksisiksi ryhmittymiksi.
