Saravinokas

Saravinokas
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Puutteellisesti tunnettu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Strophariaceae
Suku: Vähämadonlakit Deconica
Laji: phillipsii
Kaksiosainen nimi

Deconica phillipsii
(Berk. & Broome) Noordel.
Synonyymit
  • Agaricus phillipsii Berk. & Broome
  • Melanotus phillipsii (Berk. & Broome) Singer
  • Psilocybe phillipsii (Berk. & Broome) Vellinga & Noordel.
Katso myös

  Saravinokas Commonsissa

Saravinokas (Deconica phillipsii) on vähämadonlakkeihin kuuluva sienilaji. Se luokiteltiin aiemmin Melanotus-sukuun, joka sisältää saprofyyttisiä vinokkaita. DNA-tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ulkonäöstään huolimatta ainakin osa Melanotus-lajeista kuuluu vähämadonlakkeihin.

Saravinokkaan lakki on vaalean- tai kanelinruskea, muodoltaan munuaismainen ja leveydeltään alle 15 millimetriä. Kuten muillakin aiemmin Melanotus-suvuun luetuilla lajeilla, saravinokkaan jalka ei tyypillisesti ole kiinnittynyt keskelle lakkia, vaan se on kiinni enemmän tai vähemmän lakin sivussa. Hyvin nuorilla saravinokkailla lakki on kuitenkin pyöreä ja jalka keskellä lakkia.

Saravinokas kasvaa yksin tai ryhmässä mätänevillä lehdillä sekä ruohojen, kuten mesiheinien, vihvilöiden ja sarojen, varsilla. Elinympäristöä ovat ruohikot ja soiset alueet. Saravinokas jää usein huomaamatta pienen kokonsa ja kasvualustansa takia, eikä se välttämättä ole yhtä harvinainen kuin havaintojen määrästä voisi päätellä. Suomessa saravinokasta kuitenkin pidetään harvinaisena. Maan ensimmäinen saravinokashavainto tehtiin Tampereen Viikinsaaresta. Saravinokasta tavataan myös muualla Euroopassa sekä Marokossa.

Lähteet

  1. 1 2 Saravinokas – Deconica phillipsii Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 10.6.2022.
  2. ↑ Deconica phillipsii (Berk. & Broome) Noordel. Species Fungorum. Viitattu 10.6.2022.
  3. 1 2 3 4 Henrici, Alick: Notes and Records. Field Mycology, huhtikuu 2017, 18. vsk, nro 2, s. 70–72. doi:10.1016/j.fldmyc.2017.04.010 ISSN 1468-1641 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.6.2022. (englanniksi)
  4. 1 2 Sime, A. David.: Systematic studies with selected members of the genus Melanotus (Strophariaceae, Agaricales), s. 6. (Väitöskirja) Knoxville: The University of Tennessee, 2000. Teoksen verkkoversio Viitattu 10.6.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Phylogenetic inference and trait evolution of the psychedelic mushroom genus Psilocybe sensu lato (Agaricales). Botany, 6.8.2013, 91. vsk, nro 9, s. 573–591. doi:10.1139/cjb-2013-0070 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 10.6.2022. (englanniksi)
  6. 1 2 3 Horak, E.: The genus Melanotus Pat. Persoonia, 1977, 9. vsk, nro 3, s. 305–327. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 10.6.2022. (englanniksi)
  7. 1 2 3 4 5 6 Noordeloos, Machiel E.: Strophariaceae Sing. & Smith. Teoksessa Bas, C. et al.: Flora Agaricina Neerlandica 4, s. 52. Rotterdam: Balkema, 1999. ISBN 90 5410 4929 (englanniksi)
  8. ↑ Kytövuori, Ilkka et al.: Helttasienten ja tattien ekologiataulukko. Teoksessa Salo, Pertti et al. (toim.): Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, s. 365. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISBN 952-11-1997-7 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 10.6.2022.
  9. ↑ Liite 11 / Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 13.11.2020. Tampereen kaupunki. Viitattu 10.6.2022.
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.