Huipulla on ravintola, Piz Gloria, jonne on kabiinihissiyhteys 2677 metristä, Birgistä. Sieltä kabiinihissilinjat jatkuvat edelleen alemmas Mürrenin kylään, Gimmelwaldiin ja lähelle Stechelbergiä, laakson pohjalle, Schwarzmönchin juurelle. Vuoren ympärillä on myös useita eritasoisia vaelluspolkuja ulkoilijoita varten.
Roter Herdin kautta noustessa huipulle johtava vaellusreitti kulkee melko kapeaa harjannetta pitkin.Pilvien takaa paljastuva huippu Poganggenin ja Roter Herdin väliseltä rinteeltä nähtynä elokuussa 2012.
Vaellusreitit
Yksinkertaisimmin huipulle voi vaeltaa nousemalla köysiratahissillä ensin 1638 metrin korkeudella olevaan Mürrenin kylään, josta on olemassa vaihtoehtoisia reittejä kohti Schilthornia. Mürrenin ja Schilthornin välinen korkeusero on 1332 metriä.
Kaakonpuoleinen reitti: Reitti kulkee ensin alppihiihtoon tarkoitettua Inferno-rataa myöten ja nousee loppumatkan ylös vuoren kaakkoisharjannetta. Reitin loppunousulle on asetettu kiinteitä käsikaiteita. Matkasta saa hieman lyhyemmän menemällä funikulaarilla ensin Almendhubeliin, 1912 metriin.
Etelänpuoleinen reitti: Vuoren eteläpuolelta kulkeva reitti on huomattavasti jyrkempi. Patikoimisen lisäksi reitin yläosa sisältää myös jonkin verran kiipeilyä. Reitti johtaa ensin 2039 metrin korkeudella olevaan Poganggeniin kulkien Sefinenfurgge-solan polkua pitkin. Poganggenissa sijaitsee majoitusta ja ruokaa tarjoava Rotstockhütte. Pian Rotstockhütten jälkeen polku haarautuu kohti 2683 metrin korkeudella olevaa Roter Herdiä. Reitin loppumatka Roter Herdistä Schilthornin huipulle kulkee rosoista länsiharjannetta pitkin.