Seleniitti

Tämä artikkeli käsittelee ionia. Seleniitti on myös mineraali.

Seleniitti (SeO₃^2-) on anioni, joka muodostuu seleenihapokkeen protolysoituessa. Myös seleniitti-ionin sisältäviä seleenihapokkeen suoloja kutsutaan seleniiteiksi. Seleniittiyhdisteet toimivat seleenin lähteinä esimerkiksi kasveille.

Rakenne

Seleniitti-ioni on muodoltaan pyramidimainen ja seleeniatomi on pyramidin huippu. Seleenin ja happiatomien väliset etäisyydet ovat 1,72 Å. Seleniittianionin rakenteessa seleeniatomilla on vapaa elektronipari, joka toimii kiinteissä seleniiteissä "näkymättömän" ligandin tavoin, mikä vaikuttaa niiden kiderakenteeseen.

Ominaisuudet

Seleniitti-ioni muistuttaa ominaisuuksiltaan isomorfista sulfiitti-ionia, mutta on voimakkaampi hapetin. Happamissa olosuhteissa seleniitti-ioni esiintyy vetyseleniitti-ioneina (HSeO₃^-), ja tällaisia liuoksia kuumennettaessa muodostuu diseleniitti-ioneja (Se₂O₅^2-). Vetyseleniiteistä ainoastaan skandiumvetyseleniitin rakenne tunnetaan hyvin.

Valmistus

Seleniittejä voidaan valmistaa neutraloimalla seleenihapoketta metallioksideilla tai -hydroksideilla. Useita seleniittejä saadaan myös kuumentamalla seleenidioksidia metallioksidin kanssa.

Na₂O + Se₂ → Na₂SeO₃

Käyttö

Seleniittejä käytetään muun muassa lannoitteissa ja natrium-, sinkki- sekä bariumseleniittiä lasinvalmistuksessa.

Lähteet

1 2 3 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 583. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 27.12.2010. (englanniksi)
↑ Devillanova, F. A.: Handbook of chalcogen chemistry, s. 354. RSC Publishing, 2007. ISBN 978-0-85404-366-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 27.12.2010. (englanniksi)
1 2 Hoffmann, J. E. & King, M. G.: "Selenium and Selenium Compounds", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.
1 2 3 Bernd E. Langner: "Selenium and Selenium Compounds", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002.
↑ Greenwood, N. N. & Earnshaw, A.: Chemistry of the Elements, s. 778. (2nd edition) Butterworth Heinemann, 1992. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[inorganic-1] 1 2 3 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 583. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 27.12.2010. (englanniksi)

[handbook-2] Devillanova, F. A.: Handbook of chalcogen chemistry, s. 354. RSC Publishing, 2007. ISBN 978-0-85404-366-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 27.12.2010. (englanniksi)

[kirk-othmer-3] 1 2 Hoffmann, J. E. & King, M. G.: "Selenium and Selenium Compounds", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.

[ullmann-4] 1 2 3 Bernd E. Langner: "Selenium and Selenium Compounds", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002.

[5] Greenwood, N. N. & Earnshaw, A.: Chemistry of the Elements, s. 778. (2nd edition) Butterworth Heinemann, 1992. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)