Selgi

Selgi, Selki, Sellinkylä
Сельги, Selgi

Selgi, Selki, Sellinkylä

Koordinaatit: 63°8′57″N, 33°10′47″E
Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Paatene
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 130

Selgi eli Selki eli Sellinkylä (ven. Се́льги, Selgi; karjalaksi Selgi, Sel’l’inkylä) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Sellinjärven rannalla 24 kilometriä Paatenesta lounaaseen. Kylässä on 130 asukasta (vuonna 2012).

Novgorodin Lappiin kuulunut Sellin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla. Sen vanhimpia kyliä olivat Himola, Jänkäjärvi, Kuutamalahti, Lupasalmi, Porajärvi, Roikonniemi, Soutujärvi, Tšiassalmi (ven. Tšijasalma) ja Uskali. Pogostan talomäärä pysyi lähes muuttumattomana, runsaana kahtenasatana, aina 1700-luvulle saakka. Sen keskuksen muodosti Sellin kyläryhmä, jonka osia olivat Pogosta (ven. Seletski Pogost), Pohjoispää (Severnyi Konets), Suvipää (Južnyi Konets), Ranta (Bereg), Präkkilä (Prjakkila) sekä myöhemmin syntynyt Tuhkavaara.

1900-luvun alussa Sellin kyläryhmä muodosti Poventsan kihlakunnan Paatenen volostiin kuuluneen kyläkunnan. Vuonna 1905 siinä oli yhteensä 125 taloa, 846 asukasta ja kaksi koulua. Neuvostoaikana perustettiin aluksi Seesjärven piiriin kuulunut Sellin kyläneuvosto. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 958 asukasta, joista 922 oli karjalaisia, 26 venäläisiä, 6 suomalaisia ja 4 muiden kansallisuuksien edustajia.

Kylällä on historiallisen astutuksen status. Sen nähtävyyksiin kuuluu joukko vanhoja asuin- ja talousrakennuksia sekä Venäjän sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja partisaanien hautapaikka. Sellinjärven rannoilta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 210. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.5.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Derevnja Jukkoguba, s. 425.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 4.
  4. ↑ Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 258–259, 266. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8 (venäjäksi)
  5. ↑ Derevnja Jukkoguba, s. 75–77.
  6. ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 268–269. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907. (venäjäksi)
  7. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 29. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 14–15.