| Sepelsorsa | |
|---|---|
Sepelsorsapari |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Speculanas |
| Laji: | specularis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Speculanas specularis |
|
| Katso myös | |
Sepelsorsa (Speculanas specularis) on eteläamerikkalainen sorsalintu. Se on sukunsa ainoa laji. Sepelsorsia on jäljellä alle 10 000 yksilöä.
Sepelsorsa on keskikokoinen sorsalintu, sen pituus on 46–64 cm. Sepelsorsan tärkein tuntomerkki on sen niskan valkoinen seppel ja posken valkoinen läikkä. Muuten sen pää on tummanruskea. Linnun vartalo on vaaleamman ruskeansävyinen. Melkein mustissa siivissä on purppuranpunainen peili.
Sepelsorsia tavataan Andeilla Chilessä ja Argentiinassa.
Useimmat sepelsorsat elävät nopeasti virtaavien jokien varrella metsäisillä vuorenrinteillä 1 800 metrin korkeuteen asti. Niitä tavataan myös kosteikoilla, lammilla ja järvillä varsinaisen metsän ulkopuolella.
Sepelsorsat munivat loka-marraskuussa. Tarhalintujen on havaittu hautovan noin 30 päivää.
Sepelsorsat syövät vesikasvien siemeniä, lehtiä ja varsia, vaihtelevassa määin vesihyönteisiä ja joskus myös kuivan maan kasvien lehtiä.