Serafia

Serafia
Nimipäivä  
– suomenkielinen –
– ruotsinkielinen –
– ortodoksinen –
Muunnelmia Serafiia, Serafiina, Serafina, Seraphia, Seraphina, Serapia, Serapin, Serapsia
Vastineita eri kielissä –
Nimen alkuperä heprean serafim ’liekehtivä’ tai saraph ’käärme’

Serafia on heprealaisperäinen naisen etunimi. Sen katsotaan yleensä pohjautuvan sanaan serafim, joka merkitsee ’liekehtivää’ ja ’tulista’. Nimen lähtömuotona voi kuitenkin pitää myös ’käärmettä’ tarkoittavaa sanaa saraph.

Serafia-nimi liittyy kristilliseen pyhimyshistoriaan, sillä keisari Hadrianuksen aikaan Roomassa surmattiin tämänniminen neitsytmarttyyri. Mikael Agricola mainitsee hänet (”Serapia Neitzyt”) vuoden 1544 rukouskirjassaan.

Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on elokuun 2026 loppuun mennessä tilastoitu noin 2 530 Serafia-nimistä henkilöä.

Nimipäivä

Serafia-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuonna 1850. Nimipäivä oli 3. syyskuuta.

Tunnettuja Serafioita

Lähteet

  1. ↑ Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, s. 154. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-757-7
  2. ↑ Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 208. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
  3. 1 2 Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 195–196. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
  4. ↑ Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, s. 200–201. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15788-0
  5. ↑ Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 3.9.2026.
  6. ↑ ”September wuonna 1850 - Syys Kuu”, Almanakka wuonna jälkeen Wapaht. Christuksen syntymän 1850. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, 1849. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Kustaa Vilkuna, Eino Kaskimies, Gösta Hedström, Eino Nivanka: ”Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705–1955”, Suomen almanakan juhlakirja, s. 257. Helsingin yliopisto & Weilin+Göös, 1957. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla