| Seulapirkko | |
|---|---|
.png) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
{{{status}}} |
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Härömäiset Cucujoidea |
| Heimo: | Leppäpirkot Coccinellidae |
| Alaheimo: | Coccinellinae |
| Tribus: | Coccinellini |
| Suku: | Coccinula |
| Laji: | quatuordecimpustulata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coccinula quatuordecimpustulata |
|
| Katso myös | |
Seulapirkko (Coccinula quatuordecimpustulata) on leppäpirkkojen heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Seulapirkko on kooltaan 3-4,5 mm. Lajin mustapohjaisissa peitinsiivissä on kellertäviä ja joskus oransseja täpliä. Seulapirkon peitinsiivissä on yhteensä 14 täplää ja yhdessä peitinsiivessä niiden rivitys on 2-2-2-1. Mustan etuselän etureuna on kellertävä ja lajin jalat ovat rusehtavat. Lajin koiraalla on enemmän vaaleaa päässään kuin naaraalla. Lajia esiintyy usein paahteisissa, lämpimissä paikoissa kuivassa aluskasvillisuudessa. Ravintonaan seulapirkot käyttävät kirvoja kuten juurikaskirvoja (Aphis fabae), pikkuluumukirvoja (Brachycaudus helichrysi), Diuraphis noxia, Schizaphis graminum ja viljakirvoja (Sitobion avenae) sekä kemppeja kuten Cacopsylla pyri ja siitepölyä. Syksyllä aikuiset seulapirkot hakeutuvat talvehtimispaikkoihin talvehtien aikuisena maassa, lehtikarikkeessa ja kuolleen kasvillisuuden seassa.
Seulapirkko on Suomessa vakiintunut ja yleinen laji koko maassa. Suomessa se on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. Lajia esiintyy pääasiassa Euroopan alueella.
Seulapirkko muistuttaa kelta-mustalla värityksellään hieman ruutupirkkoa (Propylea quatuordecimpunctata).