Shulgin Rating Scale

Shulgin Rating Scale tai kvantitatiivinen potenssiasteikko on mittausasteikko, jonka Alexander Shulgin keksi ja jota hän käytti muun muassa kirjassaan PiHKAL ja TiHKAL. Mittausasteikko on yksinkertainen asteikko, jonka avulla pyritään raportoimaan psykoaktiivisten yhdisteiden subjektiivisiáä efektejä. Shulgin kuvaa tätä mittausasteikkoa vuoden 1986 tieteellisessä artikkelissaan A protocol for the evaluation of new psychoactive drugs in man.

Asteikon tasot

Asteikolla on kuusi eri tasoa, jotka ovat seuraavat:

Miinus (-)
- Efektejä ei haivaittu.
Plus/miinus (±)
- Tämä tarkoittaa jonkin psykoaktiivisen aineen kynnysefekti. Mikäli korkeampi annos tuottaa suurempia efektejä, tulos oli positiivinen eli ns. "true positive". Mikäli korkeampi annos ei tuota efektejä, niin kyseessä oli negatiivinen tulos eli ns. "false positive".
Plus yksi (+)
- Yhdisteellä on efektejä. Efektien kronologia voidaan määrittää jonkinasteisella tarkkuudella, mutta yhdisteen efektien luonnetta ei voi vielä määrittää.
Plus kaksi (++)
- Sekä yhdisteen kronologia että efektien luonne ovat ilmeisiä. Efektit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin vahvoja, joten ne voi jättää huomioitamatta halutessaan.
Plus kolme (+++)
- Yhdisteen kronologia ja luonne ovat selviä. Koehenkilö ei voi vapaaehtoisesti jättää yhdisteen efektejä huomioitamatta. Koehenkilö on siis pakosta täysin osallistunut yhdisteen efekteihin.
Plus neljä (++++)
- Harvinainen ja arvokas transsendentti tila, jota on kutsuttu "huippukokemukseksi", "uskonnolliseksi kokemukseksi", "jumalalliseksi transformaatioksi", "Samadhin tilaksi" ja monilla muilla nimillä kulttuurista riippuen. Kyseessä oleva tila ei liity yhdisteen intensiteetin luokittelemiseen +-, ++- tai +++-luokkiin. Kyseessä oleva tila on autuuden tila, mystinen osallistuminen, yhteys sekä sisäisiin että ulkoisiin universumeihin, joka on syntynyt psykedeelisen huumeen nauttimisen jälkeen, mutta joka ei välttämättä toistu, vaikka sama huume nautitaisiin uudelleen. Jos joskus löydettäisiin huume (tai tekniikka tai prosessi), joka jatkuvasti tuottaisi +4-kokemuksen kaikille ihmisille, on mahdollista, että se merkitsisi ihmiskunnan kokeilun viimeistä kehitysvaihetta ja kenties sen loppua.

Käyttö

Shulgin Rating Scale -mittausasteikon käyttöön sisältyy tyypillisesti kolme eri vaihetta: (1) kemikaalin tunnistaminen, (2) annostus ja (3) kuvauksellinen kertomus, johon sisältyvät itse arviot, joita käytetään kuvaamaan eri hetkiä ajan mittaan. Itse yhdiste on selkeästi tunnistettava, mieluiten kemiallisella nimikkeellä, ei suosituilla tai "katukemikaali" nimillä. Annostus on tiedettävä ja viestittävä, sillä aineet voivat aiheuttaa valtavia eroja arvioinneissa eri annoksilla. Arviointi itsessään antaa vertailukelpoisen arvon, joka liittyy kokemusperäiseen voimakkuuteen, mukaan lukien auditiiviset, visuaaliset, emotionaaliset, henkiset, fyysiset ja muut aistilliset vaikutukset. Kertomus voi sisältää erilaisia Shulgin-arviointeja, mainiten ajan, joka kuluu erilaisten tasojen saavuttamiseen.

Lähteet

1 2 3 Shulgin, Alexander; Shulgin, Ann: PiHKAL: A Chemical Love Story. Berkeley, California: Transform Press, September 1991. ISBN 0-9630096-0-5 OCLC:25627628 Teoksen verkkoversio.
1 2 Shulgin AT, Shulgin LA, Jacob P III: A protocol for the evaluation of new psychoactive drugs in man. Methods and Findings in Experimental and Clinical Pharmacology, 1986, 8. vsk, nro 5, s. 313–20. PubMed:3724306 Artikkelin verkkoversio.

[pihkal-1] 1 2 3 Shulgin, Alexander; Shulgin, Ann: PiHKAL: A Chemical Love Story. Berkeley, California: Transform Press, September 1991. ISBN 0-9630096-0-5 OCLC:25627628 Teoksen verkkoversio.

[two-2] 1 2 Shulgin AT, Shulgin LA, Jacob P III: A protocol for the evaluation of new psychoactive drugs in man. Methods and Findings in Experimental and Clinical Pharmacology, 1986, 8. vsk, nro 5, s. 313–20. PubMed:3724306 Artikkelin verkkoversio.