| Sidusa | |
|---|---|
| Σίδουσα | |
| Sijainti | |
Sidusa |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Büyük Ada (?), Karaburun, İzmir |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Joonia |
| Kaupunki | Erythrai |
Sidusa (m.kreik. Σίδουσα, Sidūsa tai Sidousa; myös Σίδουσσα, Sidussa tai Sidoussa; Σιδούσση, Sidūssē tai Sidoussē; Σιδοῦς, Sidūs tai Sidous) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella. Sen paikkaa ei tunneta varmuudella, mutta se sijoitetaan nykyiselle Büyük Adan saarelle lähellä İzmirin maakunnan Karaburunia.
Sidusan polis sijaitsi Jooniassa Erythrain poliksen alueella, pohjoiseen Erythrain kaupunkikeskuksesta. Nimi Sidus esiintyy Stefanos Byzantionlaisella Erythrain alueella olleen kaupungin nimenä, ja viittaa todennäköisesti samaan paikkaan. Plinius vanhempi ja Stefanos kuvaavat paikan Erythrain rannikolla sijainneeksi saareksi. Sidusan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.
Sidusan historiasta tiedetään vain vähän. Sen tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa. Se oli kuitenkin todennäköisesti Erythrain alaisuudessa. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Sidusa kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–430/429 eaa. Se oli ateenalaisten vallassa Erythrain kapinoitua peloponnesolaissodan aikaan vuonna 412 eaa. Sidusa löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Sidūsios (Σιδούσιος).
Sidusan paikkaa ei ole vahvistettu kaivauksilla. Thukydideen kuvauksen perusteella kaupunki on ollut ympäröity muurein.