| Sifai | |
|---|---|
| Σῖφαι | |
Sifain raunioita. |
|
| Sijainti | |
Sifai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Alykí, Thíva, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Boiotia |
| Aiheesta muualla | |
Sifai (m.kreik. Σῖφαι, Sīfai; lat. Siphae) eli Tifa (m.kreik. Τίφα; lat. Tipha) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Thívan kunnan alueella lähellä nykyistä Alykín kylää.
Sifain kaupunki sijaitsi Boiotian rannikolla Korintinlahden pohjoisrannalla. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi pitkä kallioinen kukkula, joka sijaitsee heti nykyisen Alykín kylän eteläpuolella ja ulottuu länsipäässä Alykínlahden rantaan. Alakaupunkia oli kukkulan juurella ainakin sen eteläpuolella. Myös kaupungin satama oli oletettavasti sen eteläpuolella.
Sifain kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin samalla nimellä kuin itse kaupunki. Se käsitti Thespiain poliksen rannikkoalueen ja oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu noin 25 neliökilometriä.

Sifain paikka on ollut asuttu viimeistään varhaisella helladisella kaudella. Arkeologisia löytöjä on tehty geometriselta, arkaaiselta ja klassiselta kaudelta.

Kreikkalaisessa mytologiassa Sifain eli Tifan katsottiin saaneen nimensä argonauttien Argo-laivan perämiehestä Tifyksestä. Pausaniaan aikaan kaupungin asukkaat esittelivät paikkaa, johon Argo ankkuroitui palattuaan kuuluisalta matkaltaan.
Sifai oli poliksena Thespiain alaisuudessa. Tällaiseksi sen kuvaavat antiikin lähteistä Thukydides, Apollonios Rhodoslainen ja Stefanos Byzantionlainen. Kaupunki oli valtiomuodoltaan oligarkia. Vuonna 424 eaa. jotkut sifailaiset yrittivät pystyttää kaupunkiin demokratian Ateenan avustuksella, mutta tämä epäonnistui, kun muut boiotialaiset tulivat kaupungin oligarkiamielisen puoluekunnan avuksi. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sifeieus (Σιφειεύς), Sifaios (Σιφαῖος) ja Tifaieus (Τιφαιεύς).
Kaupunki oli ympäröity muurein, Thukydideen kuvauksen perusteella viimeistään vuoden 424 eaa. tapahtumien yhteydessä. Myöhempi muuri, jota on säilynyt suhteellisen hyvin, ajoitetaan 300-luvulle eaa. Se ympäröi sekä akropoliin että ainakin osan alakaupungista pohjois-, itä- ja eteläpuolelta, ja se sulki sisäänsä noin kolmen hehtaarin kokoisen alueen. Muurista ei ole löydetty merkkejä länsisivulta eli meren puolelta. Muuri oli varustettu suorakulmaisilla torneilla, joita on säilynyt seitsemän. Myös portteja on säilynyt.
Myös kaupungin satamasta on säilynyt jäänteitä. Osa kaupungin raunioista on nykyisin meren pohjassa. Pausaniaan mukaan Sifaissa oli Herakleelle omistettu temppeli. Herakleen kunniaksi vietettiin kaupungissa vuotuista juhlaa.