| Signe | |
|---|---|
Signe rakenteilla heinäkuussa 2026. |
|
| Osoite | Mannerheimintie 14, Helsinki |
| Sijainti | Kamppi, Helsinki |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Rakennustyöt aloitettu | 2024 |
| Valmistumisvuosi | 2026 (tavoite) |
| Suunnittelija | Sarlotta Narjus (Sarc) |
| Rakennuttaja | Sponda |
| Urakoitsija | Jatke |
| Käyttäjä | useita, mm. PwC |
| Tyylisuunta | nykyarkkitehtuuri |
| Kerrosluku | 9 |
| Kerrosala | 16 400 m² |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Signe on Helsingin keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 14 rakenteilla oleva liike- ja toimistorakennus. Se korvaa vanhan Aktian talon, joka puolestaan 1960-luvulla rakennettiin Huberin talon tilalle.
Signen rakennuttaa kiinteistösijoitusyhtiö Sponda ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sarc pääsuunnittelijanaan Sarlotta Narjus. Rakennuksessa on yhdeksän kerrosta, joista kahdessa alimmassa on liiketilaa. Toimistotilojen päävuokralaiseksi tulee PwC.
Tontilla sijaitsevan Aktian talon purkutyöt alkoivat marraskuussa 2023. Signen peruskivi muurattiin 30. lokakuuta 2024, ja rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuonna 2026. Uusi rakennus tavoittelee LEED-ympäristöarviointijärjestelmän korkeinta Platinum-sertifikaattia.

Mannerheimintie 14:n tontille valmistui vuonna 1891 Theodor Höijerin piirtämä uusrenessanssityylinen Huberin talo. Se purettiin vuonna 1960 Kurt Simbergin suunnitteleman Aktian talon tieltä, joka valmistui kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 2016 Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti rakennuksen osana kuuden kiinteistön ja yhteensä 576 miljoonan euron kauppaa. Havainnekuvat korvaavasta uudisrakennuksesta julkaistiin lehdistössä loppuvuodesta 2022. Aktian talo purettiin syksyn 2023 ja kesän 2024 välillä, ja Signen peruskivi muurattiin juhlallisesti 30. lokakuuta 2024. Tilaisuudessa oli puhumassa muun muassa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
Rakennuksen betonirunko valmistui toukokuussa 2025. Kesän ja syksyn aikana rakennukseen kiinnitettiin julkisivuelementtejä. Signen työmaa palkittiin Rakennuslehden Vuoden työmaa -palkinnolla 2025.
Aktian talon purkamispäätös herätti arvostelua muun muassa hiilipäästöjen näkokulmasta. Rakennuttaja perusteli uudisrakentamista ympäristösyillä, ja sillä että vanhaa rakennusta olisi haastava korjata, ja sen matala kerroskorkeus rajoittaisi taloteknisiä ratkaisuja. Spondan mukaan purkaminen mukaan luettuna uudisrakennuksen koko elinkaaren käyttäjäkohtainen hiilijalanjälki pienenisi 34 prosenttia peruskorjaamiseen verrattuna, ja kuluisi ”muutama vuosikymmen”, kunnes purkavan uudisrakentamisen hiilijalanjälki olisi kuitattu. Korjausrakentamisen professorin mukaan olisi mielekkäämpää laskea hiilijalanjälki käyttäjien sijaan neliöitä kohden, sillä rakennusta lämmitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Sponda kertoo sitoutuneensa kestävän purkamisen green deal -sopimukseen, jossa pyritään lisäämään purkumateriaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Tavoitteena on muun muassa käyttää vanhan rakennuksen julkisivun graniittilaattoja uudisrakennuksen terassien päällystämiseen. Signen neliöpohjaisten hiilidioksidipäästöjen on sanottu olevan 31 prosenttia pienemmät verrattuna tavalliseen toimistorakentamiseen.
Signen julkisivua koristavat suuret ikkunat ja luonnonkivimateriaalit. Mannerheimintien puoleinen julkisivu on jaettu kahteen keskenään erinäköiseen osaan, jonka tarkoituksena on sovittaa se paremmin naapurirakennusten mittakaavaan ja julkisivurytmitykseen. Aktian talosta poiketen Signen katutaso on rakennettu kiinni muun katulinjan kanssa. Katutason liiketiloihin on suuret näyteikkunat.
Rakennuttajan mukaan Signen myötä Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, ja avoin sekä aiempaa korkea maantasokerros elävoittää katua jalankulkijoille.