| Siiseli | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Xerinae |
| Tribus: | Marmotini |
| Suku: | Siiselit Spermophilus |
| Laji: | citellus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Spermophilus citellus |
|
Siiselin levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
Siiseli eli lännensiiseli (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.
Siiseliä tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa, Ukrainassa ja Mustanmeren seudulla. Se on kuollut sukupuuttoon Kroatiasta ja Saksasta, mutta on palautusistutettu Puolaan. Laji viihtyy aroilla, vuoristoniityillä ja kesantomailla.
Siiseliurokset ovat hieman kookkaampia kuin naaraat. Täysikasvuinen siiseli painaa 200-350 grammaa ja sen hoikkarakenteisen ruumiin pituus on noin 20 cm. Siiselin häntä on 4-8 cm mittainen. Siiselin pää muistuttaa oravan päätä, mutta sen korvat ovat melko lyhyet.
Siiselin ravinto koostuu lähinnä kasvikunnan tuotteista, mutta eläinperäinenkin ravinto kelpaa.
Siiselinaaraan tiineys kestää 25 vuorokautta, minkä jälkeen se synnyttää 6-8 poikasta. Syntyminen tapahtuu keväällä ja poikaset itsenäistyvät parin kuukauden kuluttua.
Lajia pidetään erittäin uhanalaisena.