Siiseli

Siiseli
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha
Heimo: Oravat Sciuridae
Alaheimo: Xerinae
Tribus: Marmotini
Suku: Siiselit Spermophilus
Laji: citellus
Kaksiosainen nimi

Spermophilus citellus
(Linnaeus, 1766)

Siiselin levinneisyysalue
Siiselin levinneisyysalue
Katso myös

  Siiseli Wikispeciesissä
  Siiseli Commonsissa

Siiseli eli lännensiiseli (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.

Levinneisyys ja elinympäristö

Siiseliä tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa, Ukrainassa ja Mustanmeren seudulla. Se on kuollut sukupuuttoon Kroatiasta ja Saksasta, mutta on palautusistutettu Puolaan. Laji viihtyy aroilla, vuoristoniityillä ja kesantomailla.

Tuntomerkit

Siiseliurokset ovat hieman kookkaampia kuin naaraat. Täysikasvuinen siiseli painaa 200-350 grammaa ja sen hoikkarakenteisen ruumiin pituus on noin 20 cm. Siiselin häntä on 4-8 cm mittainen. Siiselin pää muistuttaa oravan päätä, mutta sen korvat ovat melko lyhyet.

Ravinto

Siiselin ravinto koostuu lähinnä kasvikunnan tuotteista, mutta eläinperäinenkin ravinto kelpaa.

Lisääntyminen

Siiselinaaraan tiineys kestää 25 vuorokautta, minkä jälkeen se synnyttää 6-8 poikasta. Syntyminen tapahtuu keväällä ja poikaset itsenäistyvät parin kuukauden kuluttua.

Uhanalaisuus

Lajia pidetään erittäin uhanalaisena.

Lähteet

  1. 1 2 3 Hegyeli, Z.: Spermophilus citellus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.7.2020. (englanniksi)
  2. 1 2 Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 7.11.2010.[vanhentunut linkki]
  3. 1 2 3 4 Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 296. (suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja) WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6