Simonkatu

Simonkatu
Simonsgatan
Näkymä Simonkadulta Kaivokadun ja päärautatieaseman suuntaan syksyllä 2016.
Näkymä Simonkadulta Kaivokadun ja päärautatieaseman suuntaan syksyllä 2016.
Kaupunki Helsinki
Tieluokka alueellinen kokoojakatu
Alkupiste Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys
Päätepiste Annankatu
Katso myös Simonkatu Commonsissa
Katu kuvattuna Simonkatu 8:sta syksyllä 2019.

Simonkatu (ruots. Simonsgatan) on lyhyt poikkikatu Mannerheimintien ja Annankadun välissä Helsingin ydinkeskustassa. Se kulkee ilmansuunnassa koillisesta lounaaseen. Mannerheimintien toisella puolella katulinjaus jatkuu päärautatieaseman suuntaan Kaivokadun nimisenä. Katu on saanut nimensä kaupungininsinööri Simon Grönlundin mukaan.

Simonkadun ainoa poikkikatu – Yrjönkatu – lähtee kadun puolivälin jälkeen kaakkoon päin. Vuonna 2008 rakennettu raitiotie kulkee Mannerheimintieltä Simonkatua pitkin Urho Kekkosen kadulle ja Fredrikinkadulle.

Simonkatu kuvattuna Sokoksen katolta vuonna 2006, jolloin kadulla ei vielä ollut raitiotietä.

Rakennuksia Annankadun suuntaan

Forumin kauppakeskus (Simonkatu 2–4; valmistunut vuonna 1986, arkkitehdit Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen, Jaakko Suihkonen) sijaitsee Mannerheimintien kulmassa mäkeä ylös mentäessä vasemmalla puolella, Simonkadun eteläpuolella. Kadun länsipuolella sijaitsevat Lasipalatsi, Lasipalatsinaukio ja Kulttuurikasarmi. Kulttuurikasarmin ja Simonkadun välissä on ramppi Forumin maanalaiseen parkkiluolastoon.

Forumin vieressä Simonkatu 6:ssa on Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, vuonna 1921 valmistunut Maalaistentalo, Pellervo-seuran ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton omistama rakennus. Siinä on toiminut 90 vuoden ajan muun muassa MTK:n päätoimisto, Maaseudun Tulevaisuuden toimitus sekä aikanaan myös muiden pellervolaiseen osuusliikkeeseen kytkeytyneiden yritysten ja organisaatioiden tiloja. Yleisradion ensimmäinen studio sijaitsi Maalaistentalossa 1920-luvulla. Simonkatu 6:ssa aloitti toimintansa vuonna 1889 myös Paischeffin huonekaluliike, joka oli aikansa kuuluisin ja menestynein huonekalujen jälleenmyyjä Suomessa.

Koiton talo (Simonkatu 8; Usko Nyströmin ja Vilho Penttilän käsialaa vuodelta 1907) sijaitsee Yrjönkadun kulmassa ennen risteystä.

Simonlinna (Simonkatu 12) Annankadun kulmassa on Väinö Vähäkallion suunnittelema, vuonna 1925 valmistunut liike- ja toimistotalo.

Scandic-hotelli Simonkenttä (Simonkatu 9) sijaitsee Simonkadun pohjoisreunassa Annankadun risteyksessä. Se valmistui vuonna 2000. Sen paikalla sijaitsi vuosina 1876–1929 käytettyjen vaatteiden kauppakojualue Narinkka ja myöhemmin 1960-luvulta lähtien linja-autojen päätepysäkkialue Simonkenttä, josta lähtivät muun muassa Haagaan ja Konalaan johtaneet linjat.

Liikenne

Simonkadun ja Urho Kekkosen kadun raitiotie rakennettiin vuonna 2008. Se edellytti katualueen leventämistä ja vanhojen puiden kaatoa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 6.1.2023.
  2. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 136. Helsingin kaupunki, 1970.
  3. ↑ Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2008 (PDF) (s. 4) 2009. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 28.9.2026.
  4. ↑ Ollila & Toppari 1998, s. 350
  5. ↑ Monen hyvän idean yritys- ja järjestöhautomo Osuustoiminta-lehti. Viitattu 2.8.2012.
  6. ↑ Maalaistentalosta historiikki Maalaisten Talo Oy:n tiedote 15.12.2009. Viitattu 2.8.2012.
  7. ↑ Simonkatu 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  8. ↑ Maalaistentalo pursuaa uskomattomia tarinoita: Kahvitauoista ei tingitty edes pommituksia paossa kellarissa – "Se oli ainoa kerta kun join siellä kahvia ilman konjakkia" Maaseudun Tulevaisuus. 1.6.2021. Viitattu 1.6.2021.
  9. ↑ John Paischeff. Kauppalehti, 15.12.1909.
  10. ↑ Ollila & Toppari 1998, s. 132–133
  11. 1 2 Kervanto Nevanlinna, Anja: Helsingin historia vuodesta 1945. 4. Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010. s. 394. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9
  12. ↑ Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Raitiotien rakentaminen ruuhkauttaa Helsingin keskustaa Ilta-Sanomat. 30.5.2008. Viitattu 28.9.2026.

Aiheesta muualla