| Sinililjat | |
|---|---|
Idänsinililja (Scilla siberica eli Othocallis siberica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Scilloideae |
| Suku: | Sinililjat Scilla L. |
| Katso myös | |
Kevättähdet eli sinililjat (Scilla) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluva suku. Ne luokiteltiin aikaisemmin toisinaan liljakasveihin ja toisinaan hyasinttikasveihin. Niiden läheisimpiä sukulaisia ovatkin hyasintit (Hyacinthus), helmililjat (Muscari) ja posliinihyasintit (Puschkinia).
Scilla-suvussa on noin 90 lajia. Aiemmin se on käsitetty laajempana, mutta nykyisin siihen kuuluneista lajeista erotetaan kellosinililjat (Hyacinthoides), sinililjat (Othocallis) ja lumotähdet (Prospero) ja toisaalta yhdistetään välillä eri sukuna käsitelty Chionodoxa. Myös mesisinililjojen (Nectaroscilla) suku erotetaan mahdollisesti.
Kukat ovat sinisiä, valkoisia tai sinivalkoisia. Useimmat lajit kasvavat 10–20 senttimetriä korkeiksi.
Sinililjoja esiintyy luonnonvaraisina Euroopassa, Aasiassa ja jonkin verran myös Afrikassa.
Kasvit viihtyvät yleensä auringossa tai puolivarjossa, mutta osa lajeista menestyy myös varjossa. Maan tulee olla kosteahko tai kostea ja ravinteikas.
Pikku-, espanjan-, persian- ja idänsinililjaa käytetään koristekasveina kukkatarhoissa, ja ne sopivat myös kivikkoon. Pikku-, espanjan-, englannin- ja idänsinililja sopivat rodo- ja metsäpuutarhaan.