| Sinisaarni | |
|---|---|
_6.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Oliivikasvit Oleaceae |
| Suku: | Saarnet Fraxinus |
| Laji: | quadrangulata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Fraxinus quadrangulata |
|
 Sinisaarnen levinneisyys Pohjois-Amerikassa |
|
| Katso myös | |
Sinisaarni (Fraxinus quadrangulata) on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon, saarnien (Fraxinus) sukuun kuuluva kasvilaji.
Sinisaarni on noin 15–25 metriä korkeaksi kasvava puulaji, jonka nuoret versot ovat selvästi nelisärmäisiä. Puun latvus on kapea ja muodoltaan epäsäännöllisen pyöreä. Rungon kuori on harmahtavaa ja täysikokoisissa puissa se hilseilee epäsäännöllisenmuotoisina levyinä.
Sinisaarni kukkii huhti–toukokuussa samaan aikaan lehtien puhkeamisen kanssa. Lehdet ovat kerrannaisia ja niissä on seitsemästä yhteentoista lehdykkää. Lehdykät ovat suikeita, 10–14 cm pitkiä ja tummanvihreitä. Syksyisin lehdet muuttuvat yleensä keltaisiksi.
Kukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavia. Kukista kehittyvät lenninsiivelliset pähkylähedelmät kypsyvät syksyllä ja ovat kooltaan enintään noin 5 cm. Hedelmät muodostavat riippuvia norkkoja, joissa hedelmät saattaa pysyä kiinni koko talven yli.
Sinisaarni kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikassa. Yhdysvalloissa sitä tavataan Michiganista Arkansasiin ja Tennesseehen ulottuvalla alueella.
Amerikan alkuperäisasukkaat ovat valmistaneet sinisaarnen kuoren sisäpinnasta sinistä väriainetta, mistä lajin nimessä oleva sininen on peräisin. Lajin puuainesta on myös käytetty moniin tarkoituksiin ja siitä on valmistettu muun muassa työkalujen kahvoja sekä huonekaluja.
Sinisaarnea on myös käytetty koristekasvina, puistopuuna ja katujen varsilla, mutta uusien puiden istutuksia ei nykyään enää suositella saarnenjalosoukon lisääntymisen takia.