Sivistysporvari (saks. Bildungsbürger) on kaupunkilaista kouluttautunutta yhteiskuntaluokkaa kuvaava termi. Käsite on lähtöisin 1700-luvulta, ja alkuperäisessä merkityksessään se kuvasi saksalaisissa valtakunnankaupungeissa esiintynyttä korkeasti kouluttautunutta yhteiskuntaluokkaa. Sivistysporvaristo muodostui etenkin hallinnon tehtävissä työskentelevistä kauppiassukujen jäsenistä, jotka arvostivat antiikin traditiota, tieteitä, sekä laajaa sivistystä.
Suomessa sivistysporvariaate vaikutti etenkin 1920- ja 1930-lukujen aikana, ja se kytkeytyy erityisesti tuon ajan kokoomuspuolueeseen. Sivistysporvarillista aatetta kuvasivat isänmaallisuus, uskonnollisuus ja bolševismin vastaisuus. Aate oli luonteeltaan konservatiivinen. Se suhtautui varauksella sosiaalisiin uudistuksiin ja usein myös demokratiaan tai ainakin vasemmiston poliittiseen toimintaan. Suhtautuminen kansainvälisyyteen oli kahtalaista: toisaalta sivistysporvaristoa leimasi nationalismi, mutta toisaalta se myös haki vaikutteita eurooppalaisesta sivistyneistöstä.
Sivistysporvarillinen aate hiipui Suomessa noin 1960-luvulta alkaen. Tuolloin taloudellinen eliitti erkani kulttuurieliitistä, ja kulttuurieliitti alkoi yhä enemmän samaistua vasemmistolaisiin arvoihin. Samassa yhteydessä myös perinteiset porvarilliset arvot jäivät poliittisessa keskustelussa taka-alalle.
Nykykeskustelussa termiä sivistysporvari käytetään etenkin koulutuspoliittisessa keskustelussa, jossa sivistysporvarilla voidaan tarkoittaa myönteisesti koulutukseen suhtautuvaa oikeistopuolueen edustajaa. Tunnetuimmista suomalaisista poliitikoista esimerkiksi Petteri Orpo on luonnehtinut itseään sivistysporvariksi. Atte Kaleva puhui vaalikampanjassaan vuonna 2019 sivistysporvariuden puolesta ja antoi ymmärtää ajavansa itse sivistysporvareiden asiaa, kuten luonnonsuojelua, mutta vuonna 2026 hän ilmoitti, ettei sivistysporvareiden ajatusmaailma kuulu oikeistolaiseen ajatteluun ollenkaan. Myös Wille Rydman on käynyt keskustelua käsitteestä ja myös tuonut esiin perinteiseen sivistysporvarilliseen aatteeseen kytkeytyviä kantoja, joskaan hän ei itseään kyseisellä termillä nimitä.
Nykyään sivistysporvarin käsitteeseen suhtaudutaan usein kriittisesti. Professori Vesa Vareksen mukaan sivistysporvari on nykykeskustelussa vanhentunut määre, sillä taiteellisesti ja tieteellisesti sivistynyt hyvin toimeen tuleva eliitti välttelee sitoutumista tämän kaltaisiin määrittelyihin. Kielitieteilijä ja dosentti Ilona Herlin puolestaan pitää käsitettä arkikielelle vieraana. Poliitikko Wille Rydmanin mukaan sivistysporvarin käsite on nykykeskustelussa lähinnä vasemmiston omaksuma tapa kuvata niitä keskustaoikeistolaisia poliitikkoja, jotka suhtautuvat myönteisesti vasemmistolaisiin kantoihin.