 | Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Armeija kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: lainaus artikkelista "Nykyisin käytetään yleensä sotalaitos-sanan sijasta sanoja -- armeija" |
Sotalaitos tarkoittaa valtion aseellisia joukkoja, joilla pyritään turvaamaan maan alueellinen koskemattomuus ja joita maan poliittiset johtajat voivat käyttää muidenkin päämäärien saavuttamiseksi. Nykyisin käytetään yleensä sotalaitos-sanan sijasta sanoja puolustuslaitos, puolustusvoimat, sotavoimat, armeija tai asevoimat.
Sotalaitoksen perustyypit ovat ammatti-, kaaderi- ja miliisijärjestelmä sekä näiden osista koostuvat yhdistelmät.
- Ammattijärjestelmä on sotalaitosmuoto, joka perustuu miehistön palkkaamiseen tehtäviinsä, eli se on vastakohta yleiselle asevelvollisuudelle. Tällaisten värvättyjen joukkojen parhaana puolena pidetään pitkäaikaisen koulutuksen ja harjoituksen mahdollistamaa hyvää taistelutaitoa. Yleensä tällaiset armeijat kootaan tietyn valtion kansalaisista eikä enää värvätä palkka-armeijoita kansallisuuteen katsomatta, kuten tehtiin vanhalla ajalla ja keskiajalla. Poikkeuksen muodosti esimerkiksi Espanjan muukalaislegioona ja muodostaa Ranskan muukalaislegioona.
- Kaaderijärjestelmä (ransk. cadre, runko) on sotalaitoksen muoto, jossa on asevelvollisten joukkojen lisäksi usein varsin suuri kaaderi eli rauhankin aikana palveluksessa oleva päällystö, alipäällystö ja värvätyt. Kaaderi muodostaa keskeisen rakenteen liikekannallepanossa perustettaville sodan ajan joukoille. Järjestelmä oli yleinen eri maiden puolustusvoimissa ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Suomessa kaaderijärjestelmä oli käytössä 1918–1932, jolloin se korvattiin aluejärjestelmällä.
- Miliisi on sotalaitosjärjestelmä, jossa rauhan aikainen sotaväki on palveluksessa vuosittain vain lyhyen ajan. Se ei muodosta vakinaista armeijaa, vaan kootaan joukko-osastoiksi vain tarpeen vaatiessa.