| Suurkäräjät Stortinget | |
|---|---|
|
| |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies |
Masud Gharahkhani (Ap) 25. marraskuuta 2021 alkaen |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 169 |
|
| |
| Puolueet |
Hallitus (53)
Hallituksen tukipuolueet (35)
Oppositio (81)
|
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 8. syyskuuta 2025 |
| Kokouspaikka | |
|
Parlamenttirakennus Oslossa | |
| Kotisivut | |
| https://www.stortinget.no/ | |
Suurkäräjät (norj. Stortinget) on Norjan parlamentti. Suurkäräjät perustettiin vuonna 1814, ja se on ollut Norjan ylin poliittinen elin vuodesta 1884.
Suurkäräjät käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Suurkäräjien tehtäviin kuuluu lakien hyväksyminen, määrärahojen myöntäminen ja maan hallituksen toiminnan valvominen. Suurkäräjien jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä vaaleissa, joissa kaikilla 18 vuotta täyttäneillä norjalaisilla on äänioikeus.
Miehet saivat yleisen äänioikeuden vuonna 1898, naiset vuonna 1913. Suurkäräjillä on 169 edustajaa, jotka tulevat kaikista Norjan 19 läänistä.
Vuoteen 2007 saakka suurkäräjät oli lainsäädäntöasioiden kannalta kaksikamarinen niin, että Lagtingetiin (ylähuone) kuului neljäsosa ja Odelstingetiin (alahuone) loput edustajista. Valtion budjetti ja perustuslain muutokset käsiteltiin kuitenkin yksikamarisessa täysistunnossa. Vuoden 2009 alussa voimaan astuneiden perustuslainmuutosten jälkeen lainsäädäntötyö tapahtuu yksikamarisesti. Jako Odelstingetiin ja Lagtingetiin lakkasi vuoden 2009 alussa voimaan astuneiden perustuslakimuutosten myötä.
Puhemiestä lukuun ottamatta kaikki edustajat istuvat ainakin yhdessä valiokunnassa, jotka käyvät läpi lakiesitykset ennen kuin ne viedään koko parlamentin istunnon eteen. Suurin osa valiokuntien työstä lähetetään suorana lähetyksenä ja arkistoidaan tämän jälkeen.. Nykyään valiokuntia on 12.
Parlamentissa on säännöt edustajien kielenkäytölle, jolla rajoitetaan edustajien kielenkäyttö parlamentarismiin sopivaksi. Kiellettyjä ilmauksia ovat mm. "kuin piru lukisi Raamattua", "luoja varjelkoon" ja toisen edustajan syyttäminen valehtelusta.