Sucusa

Sucusa (myös Succusa) oli paikka antiikin ajan Rooman kaupungissa Italiassa. Sen on oletettu liittyvän toisaalta paikkaan nimeltä Succusanus pagus (Pagus Succusanus) ja toisaalta Suburaan, mutta näiden kolmen paikan välinen suhde ja kahden ensin mainitun sijainti on epäselvä.

Nimi Suc(c)usa esiintyy Festuksen tekstiin tehtynä tekstikorjauksena Suburan paikalla, kohdassa, jossa Antistius Labeo mainitaan lähteenä luettelolle Septimontiumiin kuuluneista paikoista, joita on kahdeksan odotetun seitsemän sijasta. Tämä tekstikorjaus perustuu Succusanus paguksen olemassaoloon. Se oli alue, joka oli varhaisen Rooman kaupungin rajojen ulkopuolella, ja mainitaan kahdessa lähteessä:

• Varro: De lingua Latina 5.48: ”mutta [minä pidän todennäköisempänä], että [Subura] on saanut nimensä pikemminkin Succusanus paguksesta. Succusanus kirjoitetaan nykyään kolmantena kirjaimena C, ei B. Pagus Succusanus, koska se sijaitsee Carinaen alapuolella.” (”sed [ego a] pago potius Succusano dictam [i.e. Suburam] puto. Succusanus nunc scribitur tertia littera C non B. Pagus Succusanus quod succurrit Carinis”).
• Festus: De verborum significatione 309: ”Verrius sanoo, että Subura on saanut nimensä Succusanus paguksesta – – ja että sekä kaupungin alue [Suburana] että tribus [Suburana] saivat tämän nimen pysyvästä varuskunnasta, joka oli tapana lähettää apuun Esquilinukselle, kun gabiilaiset uhkasivat tuota osaa kaupungista.” (”Suburam Verrius a pago Succusano dictam ait – – ita appellatam et regionem urbis et tribum a stativo praesidio quod solitum sit succurrere Esquiliis infestantibus eam partem urbis Gabinis”).

Ne, jotka hyväksyvät tämän korjauksen, sijoittavat Sucusan Caeliukselle, Ceroniaen kaakkoispuolelle, juuri Serviuksen muurin Porta Caelimontanan sisäpuolelle, ja Succusanus paguksen vielä kauemmas itään, alueelle, joka ulottui koilliseen Lateraanilta. Tämä Succusanus paguksen sijainti vastaa Festuksen mainintaa, mutta ei Varron kuvausta siitä, että se olisi sijainnut lähellä Carinaeta.

Lähteet