| Suisaari Суйсарь, Suisar |
|
|---|---|
Suisaaren saarikylää. |
|
Suisaari |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Äänisenrannan piiri |
| Kunta | Järventakuinen |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2012) | 54 |
Suisaari (ven. Су́йсарь, Suisar, lyydiksi Suisuar) on kyläryhmä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Järventakuisen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden länsirannalla samannimisen saaren mantereesta erottavan salmen molemmilla puolilla. Mantereen kylässä on 54 asukasta (vuonna 2012). Saarikylässä ei ole vakituista asutusta.
Kylän nimitys perustuu vepsän tai karjalan sanoihin suvi ja saŕ, suar eli ”eteläinen saari”. 1400-luvulla Suisaareen kuului useita Novgorodn pajarien omistamia pieniä kyliä. 1500-luvulta 1700-luvun puoliväliin se kuului Kižin ja Suojun pogostoihin ja myöhemmin Suunun ja Jallahden volosteihin. 1800-luvulla Suisaari käsitti saarikylän, pohjoiskylän sekä mantereen kylän, jota myöhemmin kutsuttiin Keski-Suisaareksi. Paikallinen tsasouna muutettiin vuonna 1864 kirkoksi.
Nykyään Suisaareen johtaa maantie Petroskoin Solomannista. Sieltä on linja-autoyhteys Järventakuiseen ja Petroskoihin. Kylässä on myös laivalaituri. Suisaaressa toimii kalanviljelylaitos ja Venäjän tiedeakatemian tutkimusasema. Palveluihin kuuluu kauppa. Lähistöllä on kaksi lomakylää.
Suisaaren kylillä on historiallisen asutuksen status. Niissä on säilynyt vanhoja puisia asuin- ja talousrakennuksia, joista monet ovat suojelukohteita. Suisaaren historiasta, kansanperinteestä ja kulttuurista kertoo petroskoilaisten tutkijoiden vuonna 1997 julkaisema monografia Selo Suisar: istorija, byt, kultura. Seudun luonnon ja kulttuuriperinnekohteiden säilyttämiseksi suunnitellaan historiallis-kansatieteellistä luonnonpuistoa.