Sulo Wuolijoki

Sulo Wuolijoki
Sulo Wuolijoki 1910-luvulla.
Sulo Wuolijoki 1910-luvulla.
Kansanedustaja
22.5.1907–1.2.1914
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt12. huhtikuuta 1881
Hauho
Kuollut24. kesäkuuta 1957 (76 vuotta)
Luopioinen
Ammatti juristi, toimittaja

Sulo Ilmiö Wuolijoki (12. huhtikuuta 1881 Hauho – 24. kesäkuuta 1957 Luopioinen) oli suomalainen juristi, toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914.

Elämä

Lapsuus ja nuoruus

Sulo Wuolijoki oli syntyisin Vuolijoen kartanosta Hauholta. Hänen isänsä oli rusthollari ja valtiopäivämies Juho Wuolijoki, s. 1843, ja äitinsä Serafina Antintytär Lagervik, s. 1851 Kärkölän Hähkäniemessä. Myös hänen veljensä Wäinö Wuolijoki oli tunnettu poliitikko.

Sulo Wuolijoki tuli Jyväskylän lyseoon 1897 viidennelle luokalle, jossa hänen luokkatovereinaan olivat muun muassa Edvard Gylling, Martti Kovero ja Otto Wille Kuusinen. Tällä yhteydellä oli myöhemmin suuri merkitys hänen poliittisella urallaan. Sulo Wuolijoki kävi Jyväskylän lyseota 1897–1900, jolloin hän muutti Helsinkiin ja pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1901. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistui filosofian kandidaatiksi 1907. Hän oli perustamassa 1905 yhdessä vanhojen koulutoveriensa Edvard Gyllingin, Martti Koveron ja Otto Wille Kuusisen sekä veljensä Wäinön kanssa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä ja Sosialistista Aikakauslehteä.

Politiikkaan

Wuolijoki ryhtyi aktiiviseksi sosiaalidemokraattiseksi poliitikoksi suurlakon jälkeen ja toimi kansanedustajana 1907–1914. Tällöin hän tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Torpparikysymyksiin hän oli tutustunut erityisesti koulutoveriensa Gyllingin ja Koveron välityksellä, jotka molemmat aikoinaan väittelivät torpparikysymyksistä.

Wuolijoki kirjoitti 1905 suomenkieliset sanat kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslauluun Kansainvälisen (Internationale) yhdessä Otto Wille Kuusisen, Yrjö Sirolan ja Pertti Uotilan kanssa.lähde?

Vuonna 1913 Sulo Wuolijoki vetäytyi aktiivipolitiikasta ja toimi sittemmin asianajajana, sanomalehtimiehenä ja kirjailijana Helsingissä ja Riihimäellä.

Sisällissota

Sisällissodan käynnistyessä Wuolijoki vastusti aseellista kapinaa ja kieltäytyi hänelle tarjotusta tehtävästä kansanvaltuuskunnan raha-asiain valtuutettuna. Hieman myöhemmin Wuolijoki kuitenkin otti vastaan sihteerin tehtävän Suomen ja Venäjän valtiosopimusta neuvotelleessa komissiossa. Hän käytti neuvonantajinaan karelianistina tunnettua runoilijaa Eino Leinoa sekä karjalaista kirjailijaa Iivo Härköstä. Wuolijoki osallistui myös komission Pietarissa käymiin neuvotteluihin. Sodan jälkeen hänet vangittiin ja toimitettiin Isosaaren vankileirille, jossa pidettiin valkoisten ”poliittisesti vaarallisiksi” luokittelemia punaisia.

Perhe

Sulo Wuolijoki avioitui 1908 virolaisen ylioppilaan Ella Murrikin kanssa. Avioliitto päättyi eroon 1923. Ella otti käyttöön nimen Hella, jolla nimellä hänestä tuli tunnettu poliitikko ja näytelmäkirjailija sekä Yleisradion pääjohtaja.

Sulo ja Hella Wuolijoen tytär Vappu avioitui suurlähettiläs Sakari Tuomiojan kanssa. Heidän poikansa on Erkki Tuomioja.

Teokset

Suomennoksia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Sulo Wuolijoki Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 22.12.2007.
  2. ↑ Tuomioja 2006, s. 102-104.
  3. ↑ Nieminen, Jarmo: Santahamina 1918. Osa XI. Helsingin Reservin Sanomat, 12.9.2008, nro 7, s. 10–11. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 13.2.2014. Arkistoitu 20.10.2020.

Kirjallisuutta

Sosialidemokraattien kansanedustajat