Suomen marsalkka (elokuva)

Kohu ennen ensi-iltaa

Elokuva herätti keskustelua jo ennen sen julkistamista. Media nostatti kohun Mannerheimia esittävästä tummaihoisesta näyttelijästä. Elokuvan tuottaja Erkko Lyytinen ihmetteli ”hommafoorumien” vihareaktiota ja sanoi, että ihmisten turvallisuutta on uhkailtu. Aamulehden mukaan Hommaforumilta ei ollut löytynyt mitään uhkauksia. Tuottaja Markus Selin kutsui elokuvaa ”vedätykseksi” ja ohjaaja Matti Kassila ihmetteli, miksi Yle on antanut elokuvan kuvaukselle luvan. Jörn Donner piti elokuvaa ”bluffina” ja sanoi, että Yle yrittää rahastaa Marsalkan maineella.

Helsingin Sanomien Veli-Pekka Lehtonen arveli, että hankkeella yritetään tutkia, miten Suomessa suhtaudutaan myyttien ravisteluun. Lisäksi hän sanoi, että elokuva on ”valmistuessaan mitä ilmeisimmin taideteos, joka kritisoi suurmieselokuvia”. Suomalainen elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen taas nosti esille taiteilijoiden oikeuden tulkita aihettaan haluamastaan näkökulmasta: ”Ainakin minusta jossain Havaijilla tai Nairobissa kuvattu Marski-tarina voisi kertoa turvonneen ja kivettyneen myytin takaa jopa jotain enemmän todellista.” Suomen media uutisoi laajasti aiheesta ja hanke herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Myös median osuutta hankkeesta käydyssä keskustelussa pohdittiin.

Arvostelut

Elokuva sai kielteisen vastaanoton. Helsingin Sanomien arvostelussa Pertti Avola kutsui elokuvan näyttelijätyötä kömpelöksi ja kohtauksia staattisiksi. Elokuva muistutti hänen mielestään ”kehnoa saippuaoopperan jaksoa”. Afrikkalaisen kerrontaperinteen hyödyntämistä tarinan lähtökohtana hän piti ”kivana ideana”. Veli-Pekka Lehtonen puolestaan kutsui elokuvaa Ylen säästökuurin taustaa vasten ”surulliseksi, yhden katsomiskerran vitsiksi”. Ilta-Sanomien arvostelussa elokuvan sanottiin olevan ”vaisu, melodraamaan tukeutuva sovinnainen tarina”, joka ”kulkee kohtauksesta toiseen vailla todellista tunnelatausta”. Jari Peltonen kuvasi elokuvaa V2.fi-sivuston arvostelussa ”lyhyeksi ja tahattoman koomiseksi tekeleeksi”, joka on ”arvokas teos, koska se on arvoton”. Elokuva on hänen mukaansa lahja sarkasmille, koska se voi viihdyttää ”ivan päälle ymmärtäviä”.

Kansan Uutisten verkkolehdessä Jouko Huru kuvaa elokuvan olevan ”raikas ja rento halpiselokuva”. Hurun mukaan tuloksesta näkyy tekijöiden ammattitaito, mutta myös niukat resurssit. Hän ei pidä elokuvaa rienaavana, vaan lämpimänä kuvauksena yksinäisestä, onnettomasta miehestä. Pääosan esittäjän Huru arvioi olevan omimmillaan kohtauksissa, joissa hän esiintyy ilman marsalkan univormua.

Leena Virtanen sanoo Operaatio Mannerheim -dokumenttisarjan arviossaan Helsingin Sanomissa, että jokaiselle pitäisi viimeistään nyt olla selvää, että elokuvaprojekti on ollut ”alus­ta läh­tien erään­lai­nen vit­si”. Hänen mukaansa halvasti tuotettu elokuva vitsailee sekä säästökuurilla olevalle Ylelle että medialle, ”jo­ka tart­tuu kärp­pä­nä mi­hin ta­han­sa, mis­sä ni­mi Man­ner­heim vi­lah­taa”.

Suomalaisten dokumenttielokuvien etiikasta tohtoriksi väitellyt Timo Korhonen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa tammikuussa 2013, että Suomen marsalkka ja etenkin Operaatio Mannerheim ovat hänen mielestään rasistisia. Korhonen piti dokumenttisarjan suhtautumista kenialaisiin alentavana ja sanoi, että heidät esitettiin yksinkertaisina. Hänen mukaansa Mannerheim suhtautui ihmisiin tasa-arvoisemmin kuin Ylen sarja.