Suvakki

Suvakki on pilkkanimi suvaitsevaiselle. Käsite esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2012 maahanmuuttovastaisessa blogissa, jossa käsiteltiin ulkomailta tulleiden miesten seksuaalirikoksia. Sanalla kuvattiin "patologisesti suvaitsevaisia" naisia, jotka sensuroivat seksirikoksia koskevia uutisia ja syyttävät niiden levittäjiä rasismista.

"Suvakki" levisi laajaan käyttöön vuonna 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousi äkkiä kymmeniin tuhansiin. Se poimittiin Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan vuonna 2016. Sanaselityksen mukaan arkista ja halventavaa ilmaisua suvakki käytetään "ihmisestä, joka suhtautuu eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin (liian) suvaitsevaisesti." Suvakki-sana liittyy ennen kaikkea maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen.

Tutkijat Sundén ja Paasonen näkevät sanalla suvakki yhteyksiä sanoihin suvaitsevainen ja vajakki. Vajakki on halventava nimitys vajaamielisestä (nyk. "kehitysvammaisesta") ihmisestä. Suvakki-sanan rinnalla vastaavana ilmaisuna käytetään sanoja kukkahattutäti ja suvakkihuora.

Sanan käyttö eri yhteyksissä

Suvakilla halutaan ilmaista, että joku tai jokin on liiankin suvaitsevainen. Yleisradiossa esitetty Seija Aunilan ohjelmasarja suomalaisen rasismin historiasta teki hänestä joidenkin mielestä suvakin. Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa työskenteleviä vapaaehtoistyöntekijöitä on haukuttu ”suvakkihuoriksi” Facebook-ryhmissä, ja heitä on uhkailtu. Suvakki-sana on innostanut kolumnisteja pohtimaan suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttoa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen käytti suvakki-ilmausta bloginsa otsikossa. Vastareaktiona maahanmuuttokriittisille jotkut ovat julistautuneet suvakeiksi.tarvitaan parempi lähde

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty myi kesällä 2015 Maailma kylässä -festivaalilla Suvakkihuora-paitoja.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Suvakki ja vokki – uusi aika tuo uusia sanoja Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2016.
  2. 1 2 3 Sundėn & Paasonen 2018, s. 644
  3. ↑ suvakki Google Trends. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  4. 1 2 Sanapoimintoja 2016 - Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus. 16.12.2016. Viitattu 17.4.2017.
  5. 1 2 Tikka, Sarahanna: 4.3 Suvakki ja suvakkihuora retorisina keinoina sekä identiteetteinä (Pro gradu -tutkielma) Yhteiskunnan tukipilari ja identiteetin rakennuspalikka, Suvaitsevaisuuden diskurssit ja merkitykset suomalaisessa mediassa vuonna 2016. 4/2018. Helsingin yliopisto, Humanistginen tiedekunta. Viitattu 21.12.2018.
  6. ↑ Sundėn & Paasonen 2018
  7. ↑ Latva-Teikari, Kati: Suvakki ja vokki – uusi aika tuo uusia sanoja Yle Uutiset Kotimaa. 30.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.9.2016.
  8. ↑ Aunila, Seija: Suvakki ja mokuttaja kurkistavat suomalaisen rasismin historiaan Yle. 2.5.2013. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.9.2016.
  9. ↑ Puumalainen, Janne: ”Toivottavasti sinut raiskataan” – näin Punaisen Ristin vapaaehtoisia solvataan Helsingin Sanomat. 6.6.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 26.9.2016.
  10. ↑ Rautio, Yrjö: HS:n kolumni Päättäjät eivät uskalla sanoa rasisteja rasisteiksi Helsingin Sanomat. 18.2.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 26.9.2016. Viitattu 26.9.2016.
  11. ↑ Nissinen, Matti: Valtakunnansyyttäjän blogi Rasistit vastaan suvakit – kenen joukoissa seisot? (valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen blogi) Valtakunnansyyttäjänvirasto. 9.12.2015. Arkistoitu 23.7.2016. Viitattu 26.9.2016.
  12. ↑ Koomikko Kivi: Miten minusta tuli suvakki? Koomikko Kivi -blogi. 8.1.2016. Viitattu 26.9.2016.
  13. ↑ Raeste Juha-Pekka: Amnesty myy ”Suvakkihuora”-t-paitoja Maailma kylässä -festivaaleilla – onko se hyvä vitsi? Helsingin Sanomat. 27.5.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 4.10.2016. Viitattu 26.9.2016.

Aiheesta muualla