Syyrian kieli
| Syyria | |
|---|---|
 alue, jossa syyria on virallinen vähemmistökieli. alue, jossa on syntyperäisiä syyriaa puhuvia. |
|
| Oma nimi | ܣܘܪܝܝܐ suryāyā |
| Muu nimi | itä-aramea |
| Tiedot | |
| Alue |  Syyria  Irak Turkki Iran |
| Virallinen kieli | Idän apostolinen kirkko Syyrialais-ortodoksinen kirkko Syyrian katolinen kirkko |
| Puhujia | n. 3 miljoonaa |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | syyrialaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | Seemiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | syc |
| ISO 639-3 | syc |
Syyria (ܣܘܪܝܝܐ suryoyo, suryāyā) on seemiläisiin kieliin kuuluvan aramean kielen itäinen murre, jota aikoinaan puhuttiin laajalti hedelmällisen puolikuun alueella. Kielellä on noin kolme miljoonaa puhujaa Lähi-idässä ja diasporassa ympäri maailmaa. Laajimmassa määritelmässään syyriaa käytetään usein viittaamaan kaikkiin itä-aramealaisiin kieliin, joita puhutaan alueen erilaisten kristinuskoa tunnustavien ryhmien, kuten assyrialaiskristittyjen parissa. Erityismerkityksessä sillä viitataan Edessan klassiseen kieleen, josta muotoutui syyrialaisen kristillisyyden kieli.
Lähi-idässä syyriaa äidinkielenään puhuvia asuu Syyriassa, Irakissa, Georgiassa, Azerbaidžanissa, Armeniassa, Turkissa ja Israelissa. Myös useissa länsimaissa on merkittäviä diasporassa asuvia yhteisöjä, jotka ovat paenneet konflikteja Irakista ja Syyriasta.
Luokittelu
Syyria kuuluu afroaasialaiseen kieliryhmään, seemiläisten kielten alaryhmään, länsiseemiläisten kielten haaraan ja aramealaiseen kieliryhmään.
Kieli jaetaan kahteen päämurteeseen: itäiseen ja läntiseen.
Kirjakieli
| Syyriaksi | Turkiksi |
|---|---|
| ܫܬܩܐ ܒܒܥܘ 'Hiljaisuus, kiitos') |
Lütfen! Sessiz olalım! 'Ole hyvä! Olkaamme hiljaa.t!' |
Vanhimmat kirjalliset todisteet kielestä ovat peräisin 1. vuosisadan ensimmäiseltä puoliskolta. Muuhun kuin kiveen hakatut syyriankieliset tekstit ovat peräisin vuodelta 243.
Kieltä kirjoitetaan syyrialaisilla aakkosilla. Kirjoitusjärjestelmä on kehittynyt aramean kirjaimistosta.
Kielinäyte
Isä meidän -rukous syyrian kielellä estrangelo-kirjaimistolla:
- ܐܒܘܢ ܕܒܫܡܝܐ:
- ܢܬܩܕܫ ܫܡܟ:
- ܬܐܬܐ ܡܠܟܘܬܟ:
- ܢܗܘܐ ܣܒܝܢܟ:
- ܐܝܟܢܐ ܕܒܫܡܝܐ ܐܦ ܒܪܥܐ:
- ܗܒ ܠܢ ܠܚܡܐ ܕܣܘܢܩܢܢ ܝܘܡܢܐ:
- ܘܫܒܘܩ ܠܢ ܚܘܒܝܢ ܘܚܬܗܝܢ:
- ܐܝܟܢܐ ܕܐܦ ܚܢܢ ܫܒܩܢ ܠܚܝܒܝܢ:
- ܠܐ ܬܥܠܢ ܠܢܣܝܘܢܐ:
- ܐܠܐ ܦܨܐ ܠܢ ܡܢ ܒܝܫܐ:
- ܡܛܠ ܕܕܠܟ ܗܝ ܡܠܟܘܬܐ:
- ܘܚܝܠܐ ܘܬܫܒܘܚܬܐ:
- ܠܥܠܡ ܥܠܡܝܢ:
- ܐܡܝܢ:
translitteroituna:
- Abun d-bašmayo:
- Nethqadaš šmokh:
- Tithe malkuthokh:
- Nehwe sebyonokh:
- Aykano d-bašmayo oph bar`o:
- Hab lan laḥmo d-sunqonan yowmono:
- Wašbuq lan ḥawbayn waḥtohayn:
- Aykano doph ḥnan šbaqan l-ḥayobayn:
- Lo ta`lan l-nesyuno:
- Elo paṣo lan men bišo:
- Meṭul d-dilokh hi malkutho:
- W-ḥaylo w-tešbuḥto:
- L`olam `olmin:
- Amin:
Lähteet
- ↑ Syriac Language (SYC) – L1 & L2 Speakers, Status, Map, Endangered Level & Official Use Ethnologue. Arkistoitu 14.5.2025. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Wherever Syriac Is spoken The National Endowment for the Humanities. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- 1 2 Classical Syriac Glottolog. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Syriac language | Aramaic, Assyrian, & Literature 2024. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Syriac written with Syriac script 2026. ScriptSource. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Syriac language and alphabet 2026. omniglot.com. Viitattu 13.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyrian kieli Wikimedia Commonsissa
- Beth Mardutho – The Syriac Institute
- Syriac Catholic Youth Club
- Hugoye: Journal of Syriac Studies
- Ethnologue report on Syriac
- Learn Assyrian Aramaic – an introduction to the Syriac language in its eastern version
- Assyriska Riksförbundet i Sverige (ARS) – Assyyrialaiset Ruotsissa (Arkistoitu – Internet Archive)