Tadoma

Tadoma on taktiilia huuliltalukua, jossa kuurosokea henkilö asettaa kätensä puhujan huulille tai kurkulle ymmärtäkseen asian.

Tadoma on kaksoisaistivammaisten keskuudessa harvoin käytetty, kosketukseen perustuva kommunikaatiomenetelmä. Sen avulla on mm. pyritty opettamaan kuurosokeita puhumaan.

Tadoma nimettiin Winthrop "Tad" Chapmanin ja Oma Simpsonin mukaan. He olivat ensimmäiset opiskelijat, joiden kohdalla menetelmää sovellettiin. Tadoma on monille vaikea oppia, ja puheen ymmärtämisen kannalta on tärkeää lausua sanat hitaasti ja selkeästi.

Tadoma-menetelmän pioneerina pidetään Sophia Alcornia, joka alkoi soveltaa sitä mm. Clarken kuurojenkoulussa 1900-luvulla. Juuri Alcorn oli Chapmanin ja Simpsonin opettaja. Alcorn kehitti menetelmää Caroline Yalen (1848–1933) teorian pohjalta. Menetelmää kehitettiin lisäksi mm. Perkinsin sokeainkoulussa Massachusettsissa. Tadoma oli ensisijainen menetelmä kielen opettamisessa kuurosokeille aina 1950-luvulle saakka.

Lähteet

  1. ↑ http://www.sense.org.uk/deafblindness/communication/tadoma.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ http://www.sensescotland.org.uk/information/about-deafblindness.php#Tadoma (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://home.wit.no/skarpreklame/Kunder/Bedrifter/Theodor/Letters/TZ/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.perkins.org/museum/section.php?id=196[vanhentunut linkki]
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.