Vapaa tahto

Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä vapaasti harkittuja valintoja, ja tekemämme valinnat ohjaavat ja selittävät käytöstämme. Inkompatilististen käsitysten mukaan vapaata tahtoa ei ole deterministisessä, täysin sitovien lainalaisuuksien määräämässä maailmassa, tai pelkän sattuman seurauksena syntyneissä valinnoissa. Kompatilistien mukaan taas vapaa tahto ja determinismi ovat yhteensopivia. Vapaan tahdon olemassaoloa on filosofiassa pohdittu jo antiikin ja Zarathustran ajoista lähtien, ja sitä pohditaan filosofian lisäksi psykologiassa ja neurotieteissä edelleen.

Mielenfilosofisten ja metafyysisten kysymysten lisäksi tahdonvapauden ongelmaan liittyy sekä moraalifilosofinen että tieteenfilosofinen ulottuvuus. Moni ajattelee, että jos tahto ei ole vapaa, kukaan ei voi olla vastuussa teoistaan. Immanuel Kant päätteli, että näin ollen joudumme olettamaan tahdon vapauden, koska olemme moraalisesti vastuussa teoistamme. Jotkut fysikalistiset tieteenfilosofit ajattelevat, että ihmisten tekojen todellinen syy on aina fysikaalinen, ja tästä syystä tahto ei ole vapaa eivätkä psykologiset tilat ja tapahtumat, kuten uskomukset ja päätökset, voi selittää käytöstä. Toiset tieteenfilosofit puolestaan ajattelevat, että käytöstä voidaan selittää ja ennustaa psykologisten tekijöiden avulla vaikkei ihmisten valinnat ja teot olisikaan sen vapaampia kuin mitkä tahansa muut fysiikan laeille alisteiset todellisuuden tapahtumat.

Keskeisiä filosofisia kantoja keskustelussa vapaasta tahdosta:

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Antia, Kersey H.: Philosophical Justification of the Concept of Free Will as Taught by Zarathushtra avesta.org. Viitattu 17.3.2025.
  2. ↑ Vapaa tahto ja sattuma 2014. tieteenpaivat.fi. Viitattu 30.11.2014.
  3. ↑ Tahto ilman vapautta riittää selittämään ihmisten käytöstä | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteisö Alusta!. 5.12.2025. Viitattu 30.1.2026.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.