Taviokuurna

Taviokuurna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Suomessa:

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Pinicola
Laji: enucleator
Kaksiosainen nimi

Pinicola enucleator
(Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Taviokuurna Wikispeciesissä
  Taviokuurna Commonsissa

Taviokuurna (Pinicola enucleator) on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.

Koko ja ulkonäkö

Taviokuurna on 19–22 senttimetriä pitkä, ja sillä on vahva ja tanakka ruumis. Sen kaula on lyhyt mutta pyrstö pitkä. Nokka on lyhyt ja voimakas, ja ylänokan kärki on alaspäin taipunut. Vanha koiras on väriltään pääosaksi vadelmanpunainen, mutta seassa on vaaleanharmaata. Selkä ja pyrstön yläpuoli ovat tummalaikkuiset. Naaras ja nuori koiras ovat väriltään harmaankellanoransseja. Taviokuurnalla on kaikissa puvuissa siivillä kaksi valkoista juovaa.

Levinneisyys

Taviokuurna pesii pohjoisilla alueilla: Lapissa, Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 127 000 – 224 000 paria, joista 91 prosenttia Venäjällä ja 6 prosenttia Suomessa. Ruotsin pesimäkannaksi on arvioitu 2 500 – 7 500 paria ja Norjan 500 – 1 000 paria. Suomen pesimäkannaksi vuosina 2013–2018 arvioitiin 4 300 – 15 300 paria. Suomen kannan on arvioitu pysyneen suunnilleen samansuuruisena pitkän aikaa, mutta voimakkaat vuosien väliset kannanvaihtelut ovat tavallisia liikkuvaa elämää viettävälle lajille.

Elinympäristö

Taviokuurna pesii havumetsissä ja suosii vanhoja ja koskemattomia metsiä, joissa kasvaa koivua ja varvikkoa. Pesimäaikaan taviokuurna on hyvin huomaamaton ja hiljainen laji. Talvisin taviokuurnat tulevat ravinnon perässä myös taajamiin ja voivat olla täysin välittämättä ohikulkevista ihmisistä.

Lisääntyminen

Taviokuurnan munia.

Taviokuurna tekee pesänsä yleensä kuuseen, mutta joskus myös mäntyyn, koivuun tai katajaan. Pesä sijaitsee oksanhangassa 2–4 metrin korkeudella. Naaras munii touko-kesäkuussa 3–4 munaa, joita se hautoo 13–14 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 14 vuorokautta.

Ravinto

Taviokuurna käyttää ravinnokseen siemeniä, silmuja, marjoja, hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Lähteet

  1. 1 2 BirdLife International: Pinicola enucleator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Taviokuurna – Pinicola enucleator Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. 1 2 3 Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 384. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
  4. 1 2 3 Pinicola enucleator (Pine Grosbeak) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 27.3.2025. (englanniksi)
  5. 1 2 Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Taviokuurna (Pinicola enucleator)) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Viitattu 27.3.2025.
  6. 1 2 Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 301. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0

Aiheesta muualla